Vuodesta 2000 alkanut The Sims
-pelien menestystarina on jatkunut elinvoimaisena jo pitemmän aikaa.
Jatko- ja lisäosat ovat seuranneet toisiaan pitkänä liutana tuoden aina
joitakin uusia ulottuvuuksia pelikokemukseen. Tähän asti sarja ovat
pystynyt viihdyttämään, vaikka uudistukset ovat olleet lähinnä
kosmeettisia. Aiemmasta suuntauksesta poiketen The Simsin uusin versio
pyrkii tuulettamaan sarjaa todenteolla. The Urbz: Sims in the City
tuntuu ensimmäiseltä sarjan peliltä, joka pystyy tuomaan koteihin
tuulahduksen nykyaikaisesta elämästä. Nukkekotimainen ympäristö on
korvattu kaupunkikulttuurilla, ja nykyajan länsimainen arvomaailma
kauneusihanteineen näkyy pelin sisällössä.
Kauniit ja rohkeat
The Urbzin pelisysteemi on kyhätty eri kaupunginosien ja niissä
suoritettavien tehtävien ympärille. Jokaisella alueella on aina oma
tapansa pukeutua sekä kommunikoida muiden hahmojen kanssa. Esimerkiksi
räppäreiden keskuudessa gangsta-kättely on kova sana, kun taas
kaupungin yläpiireissä on aivan omat kikkansa. Pukeutumalla muiden
tavoin on helpompi sulautua joukkoon, mikä edesauttaa tehtävien saantia
kaupungin asukeilta. Päätavoitteena pelissä on nousta kaupungin kermaan
keräämällä mainetta. Tätä saadaan muun muassa ystävystymällä muiden
simien kanssa sekä tekemällä töitä paikallisissa firmoissa. Kun
mainetta on tarpeeksi, alkavat muut matkia pelaajan hahmon
pukeutumistyyliä, ja kaupungin seinille liimataan julisteita, joissa
loistaa oman virtuaalihoidokin pärstä.
Koska peli keskittyy
voimakkaasti kaupungin ja sen osien ympärille, ei omalla kodilla ole
suurta merkitystä. Toki omaa kämppää voi sisustaa, kuten vanhoissa
Sims-peleissä, mutta se ei ole enää yhtä olennaista. Itse
kaupunginosista löytyy nimittäin edellytykset oman hoidokkinsa
tarpeiden tyydyttämiseen. Esimerkiksi nukkuminen hoituu kätevästi
alueiden laidoille sijoitetuissa taloissa. Lähinnä tästä johtuen omassa
kodissa tulee harvakseltaan vierailtua. Pidempiä visiittejä tulee
kuitenkin välillä harrastettua, sillä erilaisten kykyjen, kuten kunnon
ja älyn kasvattaminen, onnistuu vain omassa kämpässä.
Erityisen hyvin The Urbzissa on onnistuttu toteuttamaan eri alueet.
Kaupunginosat eroavat toisistaan toden teolla, ja on hauska huomata
yhteneväisyyksiä tosielämän sekä pelin välillä. Esimerkiksi Steissillä
liikkuu hurjannäköistä porukkaa pinkiksi värjättyine hiuksineen ja
rosoisine vaatteineen, kun taas paremmissa piireissä kauniit ihmiset
pukeutuvat viimeisimpiin muotikuteisiin. Kiitosta ansaitsee myös oman
hahmon muodonmuutokset. Aina ensimmäiseksi uuteen kaupunginosaan
tullessaan on suositeltavaa käväistä ostamassa päälle uudet vaatteet,
jolloin hahmo sulautuu paremmin muuhun ympäristöön. Erilaisten
asusteiden kokeileminen on hauskaa, ja tällä kertaa se toimii paremmin
kuin pelisarjassa aikaisemmin. Kaiken kaikkiaan yhdeksässä
kaupunginosassa riittää paljon tekemistä. Nykyajan urbaanin kulttuurin
erilaiset muotisuuntaukset on onnistuttu tiivistämään hyvin alueisiin
erilaisine ihmistyyppeineen sekä asukokonaisuuksineen.
Tunteita ja tuoksuja
Tärkeimmäksi tekemiseksi kaupungilla muodostuu kanssakäyminen muiden
hahmojen kanssa. Pelin edetessä opitaan koko ajan uusia sosiaalisia
kykyjä, joita voi hyödyntää eri puolilla kaupunkia. Temput ovat jaettu
eri kategorioihin; esimerkiksi ylävitonen kuuluu tervehdyksiin, kun
taas perän kouriminen menee flirttailun puolelle. Mukana on myös joukko
niin sanottuja tehotemppuja, joilla pelaaja voi nostaa mainettaan
erityisen paljon. Onnistunut kitarasoolo taikka hauskan bilepommin
räjäyttäminen kasvattaa pelaajan suosiota erityisesti simien
keskuudessa, ja näin oma hahmo pääsee nopeammin suljettujen ovien
taakse yöklubeihin sisälle.
Pelissä uudet sosiaaliset kyvyt
saadaan muilta kaupungin asukeilta. Heidän kanssaan ystävystymällä
oppii suurimman osan tempuista, mutta niitä saa myös muilla tavoin.
Esimerkiksi työssä menestymisestä palkitaan uusilla kyvyillä.
Valitettavasti työnteko ei muodostu Sims-sarjan uusimmassa tuotoksessa
yhtä hauskaksi puuhaksi kuin The Sims: Bustin' Outin
taskuversiossa. Työskentely on toteutettu nimittäin niin, että pelaajan
tulee vain painaa ruudulla näkyviä näppäinyhdistelmiä, kun vastaavasti
Bustin' Outissa oli kymmenkunta toisistaan poikkeavaa minipeliä. The
Urbzissa työnteko on puuduttavaa pakkopullaa, eikä asiaa auta sekään,
että siihen kuuluu myös muiden tarpeiden täyttäminen. Esimerkiksi
hygienian nimissä pelaajan on välillä puhdistauduttava taikka
rentoutettava asiakkaita juttelemalla heille.
Alustalla on väliä
Erot pelin PlayStation 2- ja GameCube-versioden välillä ovat melko
suuret. Grafiikan, äänimaailman ja kontrollien osalta pelikokemus on
melko samanlainen molemmilla alustoilla, mutta latausajat ovat Cubella
huomattavasti lyhyemmät. PS2-version omistajille aiheuttaa myös
ongelmia jatkuva tökkiminen, mikä pahiten ilmenee pelitapahtumia
nopeutettaessa olkanappulalla. Erityisesti peli tuntuu pätkivän myös
työtä tehdessä, sillä välillä ohjain ei reagoi ollenkaan nappien
painalluksiin tarkkuutta ja näppäryyttä vaativissa kohdissa. Tekniseltä
toteutukseltaan GameCube-versio voittaa reilusti PlayStation 2:n The
Urbzin, mutta kaikilta ongelmilta ei ole pystytty Nintendonkaan
konsolilla välttymään. 251-paikkaiselta muistikortilta nimittäin
syödään reilut 40 % muistikapasiteetista, kun vastaavasti PS2:n
kahdeksan megatavun kokoiselta muistikortilta peli vie 15 % tilasta.
Lisäksi GameCube-versiota ei ole lokalisoitu suomeksi toisin kuin The
Urbz PlayStation 2:lla. Suomenkielinen käännös on kokonaisuudessaan
erinomaisesti onnistunut. Se on sovitettu hyvin nykyaikaiseen slangiin,
ja luo omalta osaltaan illuusiota urbaanista peliympäristöstä.
Ulkoasu The Urbzissa ei petä. Täydelliseen fotorealismiin ei pyritä,
vaan reiluja vapauksia on otettu. Ympäristöt ovat kiitettävän
värikkäitä, ja kaupungin eri alueet ovat eloisia. Mukavana
yksityiskohtana pelissä käytetyt grafiikkafiltterit ovat onnistuneita.
Esimerkiksi keskiyöllä ympäristöt hohtavat kullankeltaisina, mikä on
omiaan tuomaan hienoa glamour-fiilistä. Myös musiikillinen puoli jättää
hyvän maun suuhun. Ääniraita on kokonaisuudessaan hyvin monipuolinen,
ja sen kohokohtana voidaan pitää Black Eyed Peasin kappaleita. Edellä mainitun yhtyeen ystäville vielä kerrottakoon, että itse peliin on sisällytetty pari bändin jäsentä.
The Urbz: Sims in the City tuo kaivatun piristysruiskeen
Sims-pelisarjaan. Urbaani elämäntyyli on pystytty siirtämään vähintään
uskottavasti pelimaailmaan, ja tuotos antaa sarjalle tarvittavaa
asennetta. Tehtäväpohjainen elämäsimulaatio tuo erinomaisen vaihtoehdon
tietokoneen The Sims 2:lle,
vaikkakaan peli ei ole aivan yhtä pitkäikäinen kuin virkaveljensä. The
Urbz tarjoaa kuitenkin mukavaa tekemistä muutamaksi illaksi, ja se on
selkeä edistysaskel aikaisempiin kotikonsoleiden elämäsimulaatioihin
verrattuna.
