Patonginpurijat rallipoluilla
Originaalilla PlayStationilla ensidebyyttinsä tehnyt V-Rally-ajopelisarja on muutaman vuoden elinkaarensa aikana saavuttanut suhteellisen vakaan jalansijan mitä moninaisempien huristelutitteleiden täyttämässä videopelimaailmassa. Aikojen saatossa PSOnelta Game Boy Colorille, Nintendo 64:lle ja Dreamcastille haarautunut titteli palasi jokin aika sitten takaisin parrasvaloihin PlayStation 2:lle kovan hypen myötä julkaistun V-Rally 3:n myötä. PS2-editio sai osakseen jokseenkin vaihtelevia arvosanoja ja yllättävänkin kovaa kritiikkiä, mutta pelin työstänyt ranskalainen julkaisijajätti Infogrames ei tästä lannistunut, vaan ilmoitti kovan ennakkokohun saattelemana Game Boy Advance -version olevan jo kehitystyössä. Yhtiön sisäisen Velez & Dubail -kehitystiimin työstämä käännös aiheutti valtavasti keskustelua ensimmäisten ruutukaappausten ja videoiden löytäessä tiensä internettiin. Ensimmäiseksi kolmiulotteiseksi käsikonsolirallipeliksi mainostettu GBA-versio saapui lopulta markkinoille ja lopputuloksena syntyi joiltain osin täysin ennakkohypen vastainen tuotos.
V-Rally 3:n pääpuheenaiheena jo pitkään ollut V3D-grafiikkateknologiaa hyväkseen käyttävä pelimoottori lunastaa helposti siihen kohdistetut ajoittain jopa täysin käsittämättömältä tuntuneet odotukset. Radat ovat täynnä pieniä yksityiskohtia ja 2D/3D-grafiikkaa yhdistelevä kokonaisuus jopa onnistuu pyörimään sulavasti ilman pienintäkään nykimisongelmaa. Tekstuureilla herkuttelevat peliympäristöt ja autenttiselta näyttävät ajoneuvot auttavat luomaan illuusiota aidoista rallikilpailuista. Tätä mielikuvaa edesauttaa myös mukaan ängetty sisäkuvakulma, jossa omaa ajokkiaan pystyy kontrolloimaan aidon oloisesti ratin takaa suoraan ohjaamosta. V-Rallyn GBA-versio on ensimmäinen tämänkaltaisen kamerakulman mahdollistava käsikonsoliajopeli ja pienestä ruudusta huolimatta tämäkin efekti toimii likipitäen täydellisesti. Ainoa varsinainen miinuspuoli löytyy ajamista jossain määrin häiritsevästä pop-up-efektistä, jossa maastoa ilmestyy pienissä pätkissä eteen pelaajan yrittäessä samalla navigoida tietään mutkaisten metsäteiden lävitse. Ongelma on pieni, mutta tarkkaavaiset silmät huomaavat sen varmasti.
Tapahtumia tukeva 80-luvun euroteknosta vaikutteita ottanut taustamusiikki onnistuu monotonisella piipityksellään lähinnä ärsyttämään rattia vääntävää pelaajaa. Itse kilpailujen aikana ärsyttävästä tausta-audiosta ei onneksi joudu kärsimään. Rallihuristelun aikana kuskin korvia hellitään kiitettävän aidoilta kuulostavilla moottorinäänillä, jotka välittävät onnistuneesti oikean ralliviihteen yleistunnelmaa. Eri ajokkien konehuoneiden äänet myös vaihtelevat melkoisesti. Tästä tekijät ansaitsevat paljon kiitosta.
Silmät kiinni ja toivotaan parasta
Kymmenen mukana olevan aidon rallitiimin joukosta löytyy tukku ranskalaisia automerkkejä. Mm. Renault, Citroen sekä Peugeot ovat edustettuna ja kaikki ajoneuvot on mallinnettu viimeisen päälle tosielämän esikuviaan vastaaviksi. Kaarat näyttävät kieltämättä todella tyylikkäiltä, mutta niiden käyttäytyminen tiellä jättää paljon toivomisen varaa. Ajokit reagoivat eri tienpintoihin jokseenkin identtisesti ja osassa automalleista tuntuu myös esiintyvän lievää yliohjaamista. Mielenkiintoisena yksityiskohtana omaa kilpuriaan ei myöskään saa mitenkään pyörähtämään. Auto pysyy liimattuna tiehen käsittämättömällä tehokkuudella ja kuskin taidot eivät tule missään vaiheessa esiin ajokin liikkuessa kuin kiskoilla. Usein pelaaja huomaakin vain ihastelevansa karkkimaisia maisemia tiukan kieli keskellä suuta -kisaamisen sijaan. Tämä on pettymys ja se heijastuu suoraan myös yksinpelin päämoodina toimivaan V-Rally-tilaan. Mukana olevat kaudet huristelee läpi vaikka kädet selän takana sidottuna. Välillä tuntuukin siltä, että tekijät ovat keskittyneet olennaisen sijasta pelkän upean visuaalisen yleisilmeen jatkuvaan hiomiseen.
Kiinnostavuutta on yritetty lisätä mukaan väkisin ängetyillä strategisilla elementeillä, joissa ennen jokaista kisaa pelaajalle tarjoillaan enemmän tai vähemmän hyödyllistä valikkoruutua. Tässä seuraavan radan pituutta, sääolosuhteita ja muita mielenkiinnottomia ominaisuuksia pääsee tutkiskelemaan. Näitä tietoja voi sitten käyttää hyväkseen seitsemässä ympäri maailmaa sijoittuvassa kilpailussa, joista jokainen koostuu kukin viidestä erikoiskokeesta. Huristelun aikana pelaajan ohjastama ajokki ottaa keinotekoista vahinkoa, joka ei kuitenkaan vaikeuta ajamista juuri millään tavalla. Joka tapauksessa erikoiskokeiden välissä tekijät ovat tarjonneet mahdollisuuden korjata omaa kilpuriaan eräänlaisessa huoltopisteessä. 50 virtuaaliminuutin ajanjakson aikana tehtävät korjaukset on ainakin ohjekirjan mukaan mietittävä huolellisesti, sillä kunnon törmäilytestien jälkeen koko auto on yhtä lommoa. Väärän osa-alueen korjaaminen voi ainakin PR-osaston hehkutuksen mukaan olla kohtalokasta mestaruuskisan ratkaisun kannalta. Todellisuudessa korjaukset eivät merkitse paljoakaan ja ne ovatkin yleensä vain keinotekoinen piriste pelkkää ratoja pitkin pöristelyä sisältävässä kokonaisuudessa.
Hanaa ja onnea
Kun mestaruuskausitila on koettu, jäljelle jää enää lähinnä haukotuksia aiheuttava aika-ajomoodi, sekä lisenssien keräämiseen tarkoitettu Rally Cross, jossa pelaaja kisailee kolmea tietokonevastustajaa vastaan kahdella eri radalla. Cross on ehdottomasti V-Rallyn haasteellisin pelimuoto, mutta tämäkin johtuu vain epäreilusta tekoälystä. Kilpakumppanit runnovat pelaajan ajokkia väkisin päin seiniä ja turhautuminen iskeekin hyvin nopeasti. Muutaman tunnin huristelun jälkeen Infogramesin rallin pariin palaa enää vain upeaa grafiikkaa ihastellakseen.
Kevyet moninpeliominaisuudetkaan eivät pysty pelastamaan tätä Infogramesin uutukaista alehyllyjen synkistä syövereistä. Kahden V-Rally 3 -kopion ja linkkikaapelin omistajat voivat tykittää joko aika-ajoja tai edelläesiteltyä Rally Cross -pelimuotoa tiukan kaksinpelituoksinan merkeissä. Vahinkomallinnuksesta ja vaihtuvista sääoloista on moninpelissä jouduttu luopumaan, mutta muuten visuaalinen yleisilme on täysin sama kuin yksin pöristellessä. Kaikkiaan kaverin kanssa käytävät rallit ovat yksinpelin tavoin vain hetken huumaa, eivätkä ne alkuinnostuksen jälkeen kiinnosta juuri ollenkaan.
Kiistattomista teknisistä ansioistaan huolimatta V-Rally 3 kaatuu omaan näppäryyteensä. Pelaamisen puutteesta kärsivä kokonaisuus tuntuu enemmänkin pelkältä teknologiademolta, joka luottaa lähinnä näyttävään tekniseen toteutukseen pellisten ominaisuuksien sijasta. Infogrames on osoittanut, että Game Boy Advancella on vielä paljon annettavaa teknisellä osastolla. Ehkä ensi kerralla se sisältökin saadaan mukaan.
