EA on niittänyt mainetta maailmalla jokavuotuisilla urheilusarjoillaan, jotka käytännössä katsoen tarjoavat uudistuksina vain päivitetyt pelaajalistat. Jo 13 vuosipäivitykseensä päässyt Madden NFL 2003 alkaa vasta nyt saada ansaitsemansa paikan urheilupelien rintamalla. Amerikkalainen jalkapallo ei ole päässyt Euroopassa yhtä suureen suosioon kuin kotimaassaan Yhdysvalloissa, mutta suosio on kasvamassa ja kun on yhtä laadukkaita NFL-pelejä kuin Madden, on aiheelle kysyntää myös Euroopassa. Madden-sarja on vuosia pitänyt hallussaan jenkkifutiksen valtikkaa, mutta tänä vuonna markkinoille on tulossa myös Segan urheilupelit, joista yhtenä on NFL 2K3, varteenotettava haastaja Madden-sarjalle, ja tälle valtaistuimelle kelpuutetaan vain paras. Kova kilpailu pelaajien suosiosta on nostanut vaatimustasoa ja Madden 2003:sta vastannut Tiburon Studios tietää, mitä pelaajat haluavat. Maddenista löytyy liuta pelimoodeja. Näistä ehdottomasti tärkeimpänä mainittakoon Franchise-tila, jossa pelaaja ottaa yhden tiimin ohjakset käsiinsä ja avustaa tämän ykköseksi kolmen vuosikymmenen sisällä. Pelaajalle annetaan vapaat kädet muokata joukkoetta ja valmennuskuvioita. Erittäin vaikuttavaa, ja vielä kun tiimin muokkaaminen on niinkin vapaata, nousee tämä moodi Madden NFL 2003:n kirkkaimmaksi tähdeksi.
Ottaen huomioon kovan kilpailun alalla ja haastajan kokemuksen, on Tiburonilla todellinen näytön paikka. Eivätkä he ole pilanneet näytönpaikkaansa. Päinvastoin, tällaisia yllättäjiä markkinoilla kaivattaisiin enemmänkin, mutta liian moni pelaaja tyytyy hypetettyihin ja yliarvostettuihin tekeleisiin yllätysnimien sijaan. Maddenissa on enemmän pelattavaa kuin monessa muussa pelissä yhteensä ja ilon voi luvata kestävän useamman kuukauden verran. Myönnettäköön, että adrenaliinin voimalla taklailevat lihaskimput eivät ihastuta kaikkia urheilupelien ystäviä, mutta Maddenissa on sitä jotain. Mahtipontista ja loisteliasta realismia, yhdistettynä ripaukseen arcadea, siitä on Madden 2003 tehty.
Cameras, lights, action!
Kameran kanssa on erittäin vähän todellisia ongelmia ja tämä on Maddenin vahvimpia puolia. Ainoat pikkuongelmat kameran kanssa ilmenevät läpijuoksuissa, kameran tullessa liian lähelle pelaajaa eikä pelaaja pysty katsomaan ympärilleen ennakoidakseen tilannetta. Electronic Arts ansaitsee suurta kiitosta erittäin hienoista kamerakikkailuista. Matrix-tyylinen hidastusefekti aktivoituu juuri ennen hyökkääjien syötön keskeyttämistä tai hienoa syöksykoppia. Hidastuksen alettua voi vain ihailla efektiä ja sen sutjakkuutta. Kameralla kikkailu ei rajoitu pelkästää Bullet Timen plagiointiin, vaan myös muita tehosteita on ahdettu mukaan. Pelaajien erinomainen fysiikkamallinnus on hyvin esillä. Taklaukset ja vastapuolen reaktio ovat kuin aidosta tilanteesta. Hatunnoston arvoinen suoritus Tiburon Studiosilta.
Graafinen ulkoasu paranee sitä mukaan mitä suurempi vuosiluku pelin nimessä on eikä Madden jää paitsioon tälläkään osa-alueella. Hienointa on se, ettei Madden kärsi käännöstyön aiheuttamista vitsauksista kuten mustista palkeista tai heittelehtivästä ruudunpäivityksestä. Tietenkin pieniä bugeja grafiikankin saralla ilmenee siellä täällä, mutta koska ne rajoittuvat pelaajien läpijuoksuihin, ei peli-ilo pääse latistumaan. Pelaajat näyttävät lähikuvissa esikuviltaan ja kasvojen yksityiskohtaiset piirteet on mallinnettu todella tarkasti. Pelin ruudunpäivitys ansaitsee kunniamaininnan, sillä tilanteesta riippumatta se pysyy tasaisena. Raskaan grafiikan takia tietyt etäiset objektit häivytetään. Grafiikassa ilmenee harmillisen paljon sahalaitoja, jotka kylläkin vaivaavat pääasiassa yleisöä ja useimmiten yleisö onkin kuin pelkkää sahalaitaista pikselimassaa.
Electronic Arts on todella yrittänyt panostaa Maddenin soundtrackiin. Edellisvuosien versioista poiketen musiikki on teinipoppia. Huono veto, etenkin kun edellisissä versioissa oli hiphopin ja trancen sekasortoa, joka oli huomattavasti mieluisampaa kuultavaa. Mukaan on kahmittu esimerkiksi Bon Jovi, Mr. Jinx ja Andrew WK. Ei mitään huonoa ettei jotain hyvääkin, ja audiovisuaalisen maailman täyttääkin loistava äänityöskentely. Yleisön kohisee ja kannustaa suosikkitiimin tehdessä läpijuoksun ja buuaa törkeästä taklauksesta. Pelaaja pystyy myös "yllyttämään" yleisön kannustamaan tai hiljenemään tärkeätä potkua varten. Tämä tiivistää otteluiden tunnelmaa, yleisön kannustaessa pelaajan joukkoetta voittoon ja vastapuolen pelaajien uhotessa. Hienoa työtä äänityöskentelyn osalta, mutta harmittavan teinimäisen purkkapopin takia pelin soundtrackin kuuluisi vajota manalaan. Onneksi musiikki ei soi itse pelitilanteessa.
Moninpelin hupia
Verkkotuen puuttuminen tuskin haittaa monia, mutta olin itse kiinnostunut tästä ominaisuudesta, mutta totuus oli karu. Online-tuki jäi Jenkkilän version yksinoikeudeksi ja eurooppalaiset Madden-fanit jäivät nuolemaan näppejään tältä osin. Moninpeli on sutjakkaa ja Madden tukee 8 pelaajan moninpelisessioita. Tosin mikäli pelitoverit eivät tiedä NFL:n säännöistä tai kuvioista yhtikäs mitään, voi ongelmia tulla. Kun säännöt ja kuviot on opittu ja puolustus toimii, pystyy Maddenin moninpelihuvista nauttia täysin siemauksin.
Kontrolliskaala on erittäin laaja ja toimintojen opetteluun menee jokunen tovi. Kuvioiden oikeaoppinen toteutus voi olla hankalaa, joten EA on aloittelijoiden iloksi lisännyt Maddeniin EAsy Play -muodon. sen tarkoitus on helpottaa pelaajan valintoja antamalla aikaa kuvioiden valitsemiseksi niin paljon kuin tarve vaatii. Kontrollien yksinkertaistaminen helpottaa pelaamista. Myönnettäköön, että allekirjoittaneella oli hieman ongelmia normaalisti pelattaessa, etenkin kuvioiden kanssa. EAsy Playllä pelaaminen käy mainiosti ja suosittelen ensikertalaisia hyödyntämään sitä.
Aina on loppu
On miltei uskomaton suoritus saada tehtyä niinkin monta onnistunutta urheilupeliä putkeen kuin Tiburon on tehnyt Maddenin kanssa. Verrattuna NHL, FIFA ja NBA -veljeksiinsä Maddenin uudistukset tuntuvat maailmaa mullistavilta vuosi toisensa jälkeen. Ainoa moitittava asia, minkä Maddenista löydän, on sen erittäin kehnolla tuloksella kyhätty laiska soundtrack. Pelaajat kun ovat yleensä persoja rockille, hiphopille, konemusiikille ja trancelle, on EA poikennut perinteisestään kaavastaan yrittäessään säväyttää musiikillista ulkoasua. Metsään mentiin, mutta se ei menoa haittaa. Grafiikka on loisteliasta ja kamera toimii niin kuin pitääkin. Kontrollit pysyvät hanskassa ja moninpelimahdollisuus kelpaa kaveriporukan kesken. Mitä muuta toivoa urheilupeliltä?
Mitä tästä nyt jäikään käteen? Hyvän mielen lisäksi yksi viime vuoden parhaimmista peleistä ja mahdollisesti paras urheilupeli miesmuistin. Loistava toteutus ja kerrassaan mahtava ulkoasu kruunavat tämän mestariteoksen, joka avautuu valitettavan harvoille. Niitä, jotka hakevat jotakin syvällisempää kuin Pro Evolution Soccer, suosittelen kääntymään Madden NFL 2003:n puoleen. Kaikkia ei laji ehkä kiinnosta, mutta Maddenin myötä jenkkifutista katsoo uusin silmin. Vuosi vuoden jälkeen Tiburon tekee loistotyötä ja ansaitsee paikkansa parhaimpien pelikehittäjien kastissa. Pystyisivätpä EA:n muutkin studiot samanlaisiin suorituksiin. Parhaasta on tullut parempi.
