Futuristinen peli futuristiselle koneelle
Ensimmäisellä PlayStationilla aikanaan komeasti aloittanut WipEout –sarja keräsi vuosien mittaan vankan joukon ystäviä. Vaikka peli muuttui osasta toiseen, säilyi perusidea selvänä. WipEoutit ovat aina olleet reaktioherkkiä ajopelejä, joissa tärkeitä sivurooleja näyttelevät myös laadukas tanssibiitti ja futuristiset grafiikat. PSP:n eurojulkaisuun ehtinyt WipEout Pure on tekijöiden mukaan paluu pelisarjan perusarvoihin, josta nimikin juontaa juurensa.
Kuten jo mainittua, WipEoutit ovat äärimmäisen nopeatempoisia pelejä, joissa pelaajan nopea reaktioaika ja kyky opetella radat ulkoa nousevat suureen arvoon. Vaikka Pure on jokseenkin aloittelijaystävällinen, vaatii viidestä vaikeustasosta kolmessa viimeisessä menestyminen paitsi taitoja, myös aiempaa kokemusta vastaavista peleistä tai rankkaa harjoitusjaksoa. Menestyminen WipEoutissa ei tule ilmaiseksi, mikä saattaa muodostua osalle pelaajista melkoiseksi kynnyskysymykseksi.
Liitoformuloiden kyydissä
Niille, joille pelisarja ei ole ennestään tuttu, käydään muutamat perusasiat läpi. WipEoutin kisoihin osallistuu kahdeksan kuljettajaa, jotka kaikki edustavat eri talleja, eli Formula ykkösistä tutut tallimääräykset voidaan heittää välittömästi saunan taakse. Sen sijaan ajovehkeet, eräänlaiset ilmassa leijuvat 22. vuosisadan formulat, ovat varustettu mahdollisuudella muiluttaa vastustajia erilaisilla apuvälineillä. Asevalikoimasta löytyy niin raketteja, pommeja, miinoja kuin hieman rankemmallakin kädellä oikeutta jakavia tuotoksia. Aseet eivät missään vaiheessa nouse pelissä pääosaan, mutta niistä saattaa olla yllättävää apua taistelussa viimeisen kierroksen kuninkuudesta. Alusten suojia ei enää korjata varikkokäynneillä, vaan kerättyä aseistusta voi kääntää energiaksi suojiin napinpainalluksella.
Kilpailemaan päästään suoraan paketista otettuna kahdeksalla eri radalla. Lisäksi mukana on neljä "klassikkorataa", jotka ovat tehty peliin virtuaalitodellisuutta mukaillen, sekä neljä erityistä zone-pelitilaa varten luotua rataa. Myös kiitureita on tarjolla kahdeksan erilaista. Pelin tarjonta ei kuitenkaan lopu tähän, vaan kytkemällä PSP:n nettiin WLANin avulla tai tietokoneen kautta USB-väylällä WipEoutiin pääsee hakemaan tässä vaiheessa yhden lisäpaketin, joka kulkee nimellä Gamma Pack. Paketti lisää itse peliin neljä uutta rataa, kaksi uutta turnausta sekä kaksi uutta ajovehjettä. Syksyn mittaan julkaistaan vielä lisääkin ilmaista ladattavaa, joten WipEoutin sisältöpuolen voisi kuvitella olevan kunnossa kuukausiksi eteenpäin.
Kilpailut onnistuvat niin yksittäin, turnauksissa kuin myös kelloa vastaan. Lisäksi mukana oleva zone-pelitila tarjoaa rodeomaisen kokemuksen niillekin jotka pitävät itseään kovina WipEout-mestareina. Pelitilan jatkuvasti kiihtyvä vauhti lähentelee ennen pitkää aivan käsittämätöntä kyyditystä, eikä ajaminen lopu ennen kuin alus sanoo sopimuksensa irti otettuaan liikaa vauriota seinäkosketuksista. Monista muista ajopeleistä yllättäen poiketen jokainen näistä pelitiloista myös jaksaa pitää pelaajaa koukussa. Osatekijänä tähän lienee sekin, että menestyminen kultamitalin arvoisesti palkitaan aina galleriaan avautuvilla kuvilla. Nämä vaihtelevat pelin konseptipiirroksista upeisiin maalauksellisiin kuviin, jotka haluaisi siirtää pelistä oman huoneensa seinälle. Itse pelissä eteneminen on kuitenkin kiinni ainoastaan turnauksissa pärjäämisestä ja kolmen parhaan joukkoon pitääkin raivata tiensä, mikäli haluaa edetä kovemmalle tasolle ja kovempiin haasteisiin.
Tekoälyn ohjaamat kuljettajat osaavat antaa vastusta ja kilpailevat oikeasti myös toisiaan vastaan. Ei pelissä ärsyyntymiseltäkään tosin pääse välttymään, sillä kun viimeisessä mutkassa saa ohjuksesta perälautaan, on PSP:n turvallisuus herkällä liipaisimella. Kannattaneekin luultavasti sijoittaa pelikone turvallisesti hihnalla ranteeseen kiinni, ettei pääse tapahtumaan vahinkoja.
Kavereitakin vastaan pääsee kisaamaan käyttäen PSP:n langatonta verkkoa, mutta arvosteluhetkellä ei peliseuraa lähipiiristä löytynyt, joten tekniikan toimivuutta on mahdotonta lähteä arvioimaan. Pitää vain toivoa, että puhuttu nettipelimahdollisuus tulee pian käyttöön, sillä PSP:n ajopelitarjonta suorastaan loistaisi verkkopuolella, WipEout etunenässä. Tässä osassa emme kuitenkaan pääse siitä nauttimaan, joten on tyytyminen kahdeksan pelaajan langattomaan lähiverkkopeliin.
Ei voi kuin ihmetellä
Pelin kontrollit ovat hoidettu ihan mallikkaasti. Digitaalinen ristiohjain on sopivan tarkka ohjaamiseen, vaikeimmilla tasoilla tarpeelliset ilmajarrut puolestaan löytyvät molemmista liipaisinnapeista. Ainoastaan huikeassa vauhdissa ajaessa ei meinaa saada painettua ympyränappia, joka muuttaisi aseistusta energiaksi suojiin.
Se, miten PSP:n kokoisesta laitteesta revitään tehot WipEout Puren näköisen ja kuuloisen pelin tuottamiseen, jäänee arvostelijalle mysteeriksi, mutta lopputuloksesta pääsee kaikesta huolimatta nauttimaan koko sydämellään. Koska peli pohjautuu äärimmäisen reaktioherkkään ajamiseen, ei ruudunpäivityksessä voi suvaita hidastumista. Onneksi tästä ei WipEoutissa tarvitse tinkiä, vaan peli pyörii sulavasti alusta loppuun. Lisäksi kyseessä on erittäin tyylikäs tuotos. Vaikkei kotikonsoleiden tasolle aivan päästä, ei siitä jäädä myöskään kauaksi. Radoissa on yksityiskohtia, valaistus ja värien käyttö on esimerkillistä ja jopa räjähdysefektit jaksavat ihmetyttää pientä kulkijaa. Iso näyttö kruunaa koko komeuden puskemalla kaiken esille kirkkaasti ja tarkasti.
WipEoutien soundtrackit ovat aina koostuneet tarttuvasta teknosoundista, joka ei välttämättä iske kaikkiin, mutta sopii peliin paremmin kuin mikään muu kuviteltavissa oleva vaihtoehto. Artistit kuten Tiësto, LFO, Plump DJs ja kumppanit vastaavat siitä, ettei soundtrackille mahdu kuraa, eikä keskinkertaisuuksiakaan ole yli yhden käden sormilla laskettavaa määrää. Muutoinkin pelin äänimaailma on sillä tasolla, että on syntiä kuunnella sitä suoraan koneen kaiuttimista. Kunnon kuulokkeilla visuaalinen nautinto saa rinnalleen pakettia täydellistävän audiotykityksen. Valitusta on vaikea löytää, mutta pienenä parannustoiveena toivoisi aluksen varoitusäänien tulevan hieman lujempaa korviin, sillä nykyisellään aluksen suojat pääsevät uhkaavan heikkoon kuntoon ilman, että vauhdin hurmaan lukkiutunut pelaaja tajuaa kilpailun lähestyvän loppuaan savupilven muodossa.
Mainio avaus uudelle pelikoneelle
Monista paikoista on saanut ihmisiltä kuulla kuinka WipEout on "isoveljeltä", eli PS2:lta, kopioituna pelinä turha julkaisu PSP:lle. Omasta näkökulmastani WipEout tarjoaa kuitenkin aivan uudenlaista käsikonsolipelaamista. Kertaakaan aikaisemmin ei pelaajille ole tarjottu näin pelattavaa, nopeaa ja tyylikästä ajopelipakettia kannettavassa muodossa. Pure soveltuu myös PSP:n aitoon käyttötarkoitukseen eli pelaamiseen reissussa. Sen kilpailut ovat sopivan mittaisia, jotta niitä ehtii vääntää myös junassa istuessaan ja silti sopivan haastavia, että niiden pariin palaa myös kotosalla.
WipEoutista onkin vaikea keksiä pahaa sanottavaa. Vaikka ratamäärää voi pitää suppeana ja tuki nettipelille olisi ollut mahtava ominaisuus, on peli ansainnut arvosanansa ja kiitoksensa. WipEout Pure on erinomainen avaus PSP:n Euroopan taipaleella ja pistää väkisinkin miettimään minkälaista jälkeä laitteesta saadaan ulos parin vuoden päästä. Peli on Luminesin ohella konsolin ensimmäisiä pakkohankintoja.
