Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Worms: A Space Oddity

Rajaton avaruus

Ensimmäinen Worms-peli julkaistiin Amigalle vuonna 1995. Jälkeenpäin PC:lle ja lukuisille muille alustoille levinnyt peli tarjosi hauskaa vuoropohjaista 2D-toimintaa, jossa madot ampuivat toisiaan aseilla. Sittemmin matotaistelukonseptista on nähty useita variaatioita. Uusin yrittäjä on Worms: A Space Oddity, joka yhdistää alkuperäisen kaksiulotteisen pelattavuuden mielenkiintoiseen ohjattavuuteen ja valitettavan vähään sisältöön.

Kuten useimmissa Worms-peleissä, A Space Oddityssa ohjataan neljän madon ryhmää ja räiskitään vastustajia, kunnes yksi voittajajoukkue jää jäljelle. Pelata voi joko normaaleja taisteluja tai kampanjaa, joka on rakennettu löyhän tarinan ympärille. Juonessa madot ovat joutuneet kauas avaruuteen ja niiden on rakennettava raketti päästäkseen takaisin maahan. Raketinosia saa läpäisemällä tehtäviä. Yksinpelin läpäisee melko nopeasti, sillä kentät ovat lyhyitä ja yksinkertaisia. Ne jakautuvat ongelmanratkaisu- ja taistelutasoihin. Ensimmäisissä joutuu läpäisemään yksinkertaisia haasteita, kuten kaivautumaan miinoitetun maaston läpi. Jälkimmäisissa taas käydään kamppailuja esimerkiksi lukumäärältään ylivoimaisempaa vihollisjoukkuetta vastaan. Kentissä on avaruusaluksia ja muuta sci-fi-rompetta, mutta mihinkään muuhun pelin avaruusteema ei ulotu. Esimerkiksi painovoimalla ei valitettavasti leikitä lainkaan.

Aloittelijoille mukana on harjoitusmuoto, mutta se on melko pinnallinen. Useimpien ei tarvitse harjoitella muutamaa minuuttia kauempaa, sillä pelaamaan oppiminen on helppoa. Yksittäiset matotaistelut ovat aina olleet Wormsin kiinnostavinta antia. A Space Oddityssa Versus-pelimuotoa voi kokeilla joko tietokonetta tai ystävää vastaan. Verkkopeliä ei ole jostain syystä mukana lainkaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää samalla konsolilla pelaaminen. Tietokoneen ohjastamat madot voi säätää kolmelle eri vaikeustasolle. Helpoimmalla tekoäly ammuskelee minne sattuu ja käyttäytyy muutenkin aivottomasti, mutta vaikeimmalla se osuu joka laukauksella. Keskimmäinen asetus tuntuukin ainoalta tasapainoiselta, joten muut vaikeustasot jäävät väkisinkin ylimääräisiksi.

Galaktista lieroilua

A Space Odditya pelataan pelkästään Wiin kauko-ohjaimella. Konsolin ominaisuuksia käytetään hyvin esimerkiksi siten, että hakeutuvaa ohjusta ohjataan itse. Ohjaussysteemi onkin parasta A Space Oddityssä ja saa pelin erottumaan edukseen lukuisista muista Worms-julkaisuista. Erityisen hauskaa on omien maastojen luominen ohjaimella piirtämällä. Ainoa miinus tulee kamerasta, joka ei tunnu millään asettuvan oikealle kohdalle ja sen paikkaa saa vähän väliä olla korjaamassa. Tämä ärsyttää etenkin vaikeammissa kamppailuissa, joissa elintärkeää vuoroaikaa menee hukkaan kameran kanssa kamppaillessa. Se ei kuitenkaan onneksi tee uusimmasta Wormsista pelikelvotonta.

Pelissä on naurettavan vähän aseita. Mukana on vain kymmenen tavallista asetta ja seitsemän työkalua. Tekijöillä on ilmeisesti mennyt sormi suuhun, kun useampia esineitä on yritetty saada toimimaan kunnianhimoisilla kontrolleilla. Peliä olisi kannattanut kehittää kauemmin, sillä nykyisellään taistelut tuntuvat riisutuilta. Välineitä on yritetty pukea pelin avaruusteeman mukaisiin kuoriin, mutta jokaisen aseen ja tavaran takaa löytyy Worms-veteraaneille tuttu kapistus. Esimerkiksi nyrkkeilyhanska on vaaralliselta kuulostava "Astro Punch". A Space Oddity yrittää myös olla korrekti, sillä sarjan legendaarisimpiin aseihin kuuluva räjähtävä lammas on muutettu robottilampaaksi. Kaikkea toivoisi kuitenkin lisää tavaroista ja kentistä lähtien. A Space Oddityyn kyllästyy liian nopeasti.

Matoa koukkuun

A Space Oddity ei ole kovin näyttävän näköinen, mutta ainakin värikäs grafiikka sopii pelin luonteeseen. Äänimaailmakin on turhan yksinkertainen, eikä tee Wiille täysin oikeutta. Peli on kuitenkin hyvin hauska etenkin moninpelinä. Tämä pelastaa uuden Wormsin alelaarilta. Valittamisen aihetta löytyy kehnosta asevalikoimasta  ja kamerasta, verkkopelin ja muunkin sisällön puutteesta, mutta mukana on myös hyvääkin. Ohjaus toimii mukavasti ja Versus-ottelut ovat parhaimmillaan erittäin hauskoja kokemuksia. On mukavaa, että Team 17 on viitsinyt panostaa Wiin ensimmäiseen Wormsiin. Seuraavalle pelille toivoisin kuitenkin enemmän lihaa luiden ympärille.

Galleria: 

Kirjaudu kommentoidaksesi