Team 17:n Worms-pelien alku
sijoittuu historiassa vuoteen 1995, jolloin sarjan ensimmäinen osa
julkaistiin PC:llä ja Amigalla. Yksinkertaisesta pelimekaniikasta
huolimatta konsepti oli jo alusta alkaen toimiva. Sitä kehitettiin
eteenpäin aina vuoteen 2001, jolloin sarjan viimeiseksi jäänyt
kaksiulotteinen osa, Worms World Party,
julkaistiin. Sarjan myöhempien osien laatu on ollut laskusuuntainen,
eikä 3D-maailmaan istutettu matosota ole ollut edeltäjiensä tapaan
addiktiivista. Nyt pelaajille tarjotaan mahdollisuus tutustua sarjan
historiaan Worms World Partyn uudelleenjulkaisun muodossa. Meininki on
siis tuttua, mutta N-Gagella peliä on höystetty uusilla
moninpeliominaisuuksilla.
Tulta munille
Yksinpelin osalta Worms World Party tarjoaa kolme pelitilaa: ottelu-,
harjoitus- ja tehtävämoodin. Näistä ensimmäinen tarjoaa perinteistä
sotaa, jossa pelaajalle annetaan kouraan valittu määrä matoja sekä läjä
mitä eriskummallisimpia aseita. Hahmot muodostavat joukkueita, jotka
kukin vuorollaan saavat mahdollisuuden nitistää muut madot. Lahtaaminen
tapahtuu luonnollisesti aseilla, joita on aina lammaspommeista ja
haulikoista lähtien pyhiin kranaatteihin sekä raketinheittimiin asti.
Lopulta kun ruudulla vilistää enää yhden joukkueen hahmoja, on voittaja
selvillä.
Ottelumoodin ehdottomasti parasta antia tarjoaa
laaja asearsenaali. Erilaiset pommit ja tuliluikut antavat kattavat
mahdollisuudet taktikointiin, puhumattakaan benji-köysistä ja
teleporteista. Vaikka toiminta on periaatteessa viihdyttävää,
vihollisten tekoäly jättää hieman karvaan maun pelikokemukseen. Koneen
ohjaamat vastustajat eivät osaa hyödyntää muutamaa asetta enempää,
mutta niitäkin kellon tarkkuudella. Esimerkiksi singolla osuminen
vastustajaan toiselta puolelta kenttää on pikemminkin sääntö kuin
poikkeus. Lähinnä tämän takia vihollisten taktikointi muistuttaa
enemmän yksinkertaista tykkipeliä kuin matosotaa.
Worms World
Party toimii ehdottomasti parhaiten muita ihmispelaajia vastaan.
Pelaaminen onnistuu samalla puhelimella taikka vaihtoehtoisesti kahden
pelaajan kesken bluetoothin välityksellä. Laajat muokkausmahdollisuudet
pidentävät pelin elinikää ja saavat homman pysymään hauskana. Pelaajat
voivat vaikuttaa esimerkiksi energian, matojen, ajan ja aseiden
määrään. Positiivisena yksityiskohtana myös kenttiä on tarjolla paljon:
ne vaihtelevat mukavasti kokonsa ja ympäristöjensä puolesta.
Mikäli pelikavereista on puutetta, tukee Worms World Party moninpeliä
myös N-Gage Arenalla. Pelaaminen on lähes yhtä viihdyttävää kuin
muutenkin, mutta muutamat ongelmat varjostavat pelikokemusta.
Ensinnäkin Arenalla on pelaajia niukalti, ja välillä pelikaveria joutuu
odottamaan melko pitkään. Toisekseen käyttöliittymä on kehnonpuoleinen,
eikä ottelun jälkeen ole esimerkiksi mahdollisuutta ottaa saman tien
revanssia. Lisäksi peliteknisistä syistä kentät ovat karumpia ja
yksinkertaisempia kuin lähiverkossa pelattuna.
Ongelmistaan
huolimatta peli tarjoaa netissä mukavaa viihdykettä kärsivällisille
pelaajille. Asearsenaali on yhtä laaja kuin lähiverkossa, eikä
sellainenkaan peikko kuin verkkoviive häiritse touhua. Hyvänä puolena
on myös todettava, että Worms World Party N-Gagella tarjoaa selkeästi
parhaan mahdollisuuden pelata vanhaa kunnon 2D-matosotaa verkossa.
Siitäs sait
Tavallisten otteluiden ohella yksin pelaavalle tarjolla on melko
viihdyttävä tehtävämoodi. Siinä pelaajan eteen heitetään 25
erikoissäännöin varustettua kenttää, jotka toimivat pitkälti "yritys ja
erehdys" -periaatteella. Palkintoina pelimuodossa toimivat uudet kentät
ottelumoodiin, joten pelikavereiden puuttuessa tehtäviä tahkoaa
mielellään. Pitemmällä aikavälillä homma alkaa kuitenkin puuduttaa,
sillä pelaaminen muodostuu melkoiseksi pilkun viilaamiseksi, kun
vaaditaan millintarkoja hyppyjä.
Tehtävämoodin tavoin
harjoitustila toimii hyvin paremman puutteessa. Siinä pelaaja voi
treenata aseenkäyttötaitojaan useiden harjoitteiden avulla. Kohteena
olevia maalitauluja tähdätään aina eri aseella välimatkasta riippuen
tuulen vaikeuttaessa haastetta. Pelimoodi tarjoaa aloittelijoiden
lisäksi myös kokeneille pelaajille mahdollisuuden hioa taitojaan, sillä
haasteet eivät ole aina sieltä helpoimmasta päästä. Vaikkei
harjoitusmoodi tarjoa pitkäikäistä hupia, toimii se hyvin muiden
pelimuotojen ohella.
Yksinkertaisesti kypsä suoritus
Worms World Party on onnistuttu kääntämään erinomaisesti N-Gagen
raudalle. Ainoastaan matojen erilaisia puheita on jouduttu karsimaan,
tosin suomalaisten iloksi sankarit saa edelleen vääntämään
savonmurretta. Pelipuhelimen kapea näyttö ei häiritse pelaamista, eikä
kontrolleihin totuttelu vie liiaksi aikaa. Myös grafiikka sekä
animaatio on toimivaa, ja äänimaailma on uskottava taskukoossa.
Toisaalta hyvästä audiovisuaalisesta ilmeestä johtuen peli kärsii
turhankin pitkistä latausajoista.
N-Gagen Worms on uskollinen
ja onnistunut käännös. Alkuperäiseen konseptiin ei ole koskettu, mutta
mukaan lisätty N-Gage Arena -tuki on plussaa. Moninpelin ystäville
tarjolla on N-Gagen selkeästi parasta viihdettä; Wormsin 2D-konsepti
toimii siis edelleen. Valitettavasti yksinpeli ei nouse moninpelin
tasolle, ja lukuisia parannuksia jää kaipaamaan tällä saralla. Nykyisen
N-Gage-pelien hintatason huomioon ottaen Worms World Partya on
kuitenkin helppo suositella kaikille pelipuhelimen omistajille.
