Nintendon tulos nousi 77%

...onko kukaan edes yllättynyt? :P

Vakavasti sanottuna, Nintendo on luonut itselleen vahvan brändin kaikkien konsolina, ja minusta yhtiö teki oikean ratkaisun kosiskellessaan ei-pelaavaa kansaa.

Gamecuben ja GBA:n aikainen tulos oli silloin heikompaa, (komppania taisi vieläpä jossain vaiheessa roikkua vain Game Boyn suuren myynnin ja Pokemonin ansiosta).

Nintendo on hyvin oppinut edellisen sukupolven virheistään ja pyrkii nyt laajentamaan toimintaansa. Henkilökohtaisesti itse löydän vain valittamisen aihetta sen Marion co. ikuisesta kierrättämisestä eri pelisarjoina konsolista toiseen. Tämä ei koske niitä tasolaikkia vaan niistä sivusarjoina syntyneitä pelejä (Mario Party, Mario Kart...) Joku voi puolustaa sanomalla, että jokainen osassa on aina jollakin tavalla erilaisempi. Tämä on totta, mutta helppoa on myös keksiäkin lisäjippoja pitääkseen vanhan kaavan tuoreena.

Toinen asia, mistä minä en pidä Nintendosta, joskaan se ei häiritsekään niin paljon vaan ajoittain, on pelien naivius. Osittain sillä voi myös selittää Nintendon lasten konsolimaineen, joskin Nintendon pelaajan ikähaarukka on vanhempaa, kuin esimerkiksi Playstationia pelaavan (näin on mielestäni ainakin Suomessa, korjatkaa jos olen väärässä.) En kyllä erityisemmin ala tästäkään pahemmin mollaamaan, sillä sen toisen puolen hauskuuden löysin itsekin vasta paljon myöhemmin.

Nintendo on innovaatinen firma, mutta tällä hetkellä myös yksi harvoista. Pelisarjoista voi huomata, miten väsynyt kaava on jo. Silti se toimii, ainakin vielä. Mitä luulette, aikooko Nintendo ikuisesti tehdä Mario-pelejä? Vai lopettaako yhtiö niiden tekemisen eräänä kauniina päivänä? Kysymys kuuluu siis, aikooko Nintendo joskus tehdä jotain uutta? Viimeksi näimme uutta Nintendolta Pikminin ja Animal Crossingin muodossa, mutta näemmekö koskaan jotain synkempää yhtiöltä? En tarkoita nyt Metroideja tai Zeldoja, vaan jotain täysin uutta, mitä ei olla vielä ennen nähty.

Nykypäivän maailmasta saisi paljon teemoja. Sienivaltakunta ja Hyrulekin on varsin mustavalkoinen naivistinen maailma jakautunut hyviin ja pahoihin. Minun täytyy kyllä myöntää, että myös elokuvissa ja kirjoissa tämä teema toteutuu usein. Onneksi elokuvilta ja peleiltä vaaditaan nykyään entistä enemmän, ja yhä enemmän posiivisella tavalla omaperäisempiä pelejä tulee yhä enemmän markkinoille (tällä hetkellä paras, mitä olen pelannut tämän tyyppisistä peleistä, on Elite Beat Agents DS:lle, ilmestyy kuulopuheiden mukaan Eurooppaan kesällä).

Miettikääpä, jos Taru Sormusten Herrasta olisi ilmestynyt kirjana vasta nyt, tajuaisitteko miten kliseinen kirja olisi nyt? Tämä kyllä johtuu myös siitä, että monet tekijät apinoivat edeltäjiltään asioita, joten tässä määrin TSH:ta voidaan pitää klassikkona. Mutta enpä nyt takerru siihen, etten eksy täysin aiheesta, vaan palatkaamme takaisin Nintendoon.

Muiden pelitalojen suhtautuminen Nintendon on vähintääkin mielenkiintoinen. EA julkaisee Simsistä version, joka on värikkäämpi muita versioitaan nähden. No, mitäpä minä tällä, sillä EA on pelimaailman massajulkaisija, joka tekee bisnestä puhtaasti rahasta. Mielestäni kannattaa loppujen lopuksi ottaa myös huomioon, että hahmolla ei ole väliä (oli hahmo sitten Mario, Sonic, Master Chef), idealla ei ole väliä, grafiikalla ei ole väliä, mutta toisaalta edes pelattavuudessa ei ole väliä, kunhan pelaaja nauttii siitä! Pelaaja itse voi nauttia siitä mitä monenlaisella tavalla, jopa pelkkä tuttukin hahmo (omasta mielestäni valitettavasti) voi saada pelaajan nautinnon tyydytetyksi. Meinasin luetella esimerkkejä hyvistä peleistä, mutta kyllä te itse varmaan ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan.

Onneksi olkoon nintendo \o/

Eihän sille mitään saa että Nintendon onnistuminen lämmittää mieltä. Aika heikkoon suuntaan lähtisi pelimaailma jos Nintendo päättäisi laittaa pillit pussiin kannattamattomana.

Upea juttu Nintendolle ja meille kyseisen firman tuotteiden käyttäjille. Eiköhän tälläinen tulos taas kannusta kehittämään uutta. Justwarella hyviä pointteja; Mario Party 150 tuskin herättää kiinnostusta vuosien päästä, mutta Nintendo on kuitenkin ainoa, jolla on varsinainen maskotti sieltä aikojen alusta ja sarjoissa tasaisen hyvä laatu. Toivottavasti näin on jatkossakin.

Marion kierrättämisessä en itse näe mitään pahaa, kunhan se pidetään jonkin näköisissä rajoissa. Esim. Mario Partyt voisivat tulla vain 2 vuoden välein ja Marion vierailut peleissä, kuten NBA Street voitaisiin jättää kokonaan väliin. Mario olisi syytä pitää peleissä joihin se sopii.

Ja onnea Nintendolle. "It prints money", vai mitenkäs se menikään.

Itse ainakin toivon, ettei Nintendo lähtisi tuolle trendinä olevalle synkistelylinjalle, vaan jatkaisi samalla värikkäällä linjalla. Täytyyhän tässä maailmassa olla edes yksi värikkäitä ja lapsenmielisiä pelejä tekevä firma, sillä muuten minä varmaan lopettaisin pelaamisen. Teininä synkistely oli hyvinkin iso osa elämääni, mutta vuosien saatossa mieli alkoi muuttua ja lopulta huomasi kuinka naurettavaa ja naiivia juuri tuo synkistely oli. Onhan maailmassa paljon v*tuillaan olevia asioita, joista ihmisten olisi hyvä olla perillä, mutta juuri tuon kaiken synkkyyden ja epäoikeudenmukaisuuden vuoksi me tarvitsemme väriä ja iloisuutta elämäämme, tuli se sitten videopelien tai muiden asioiden kautta.

Erikoistuminen oli hyvä ratkaisu ja tuskinpa kovin monella kuluttajallakaan on mitään sitä vastaan että on nyt kaksi selvästi kilpailijoistaan erottuvaa konsolia.