Hype Grand Theft Auto IV:n kohdalla oli ennennäkemättömän kovaa, eikä seurauksena voinut olla muuta kuin pettymys. Neljäs osa tuo mukanaan monia hyviä uudistuksia ja aiempaa hitusen realistisemman otteen, mutta kokonaisuus ei silti loksahda täysin kohdalleen. Visuaalisesti peli on näyttävä, mutta teknistä toteutusta vaivaa edelleen kehno ruudunpäivitys. Toiminnasta puolestaan puuttuu se yty, jotta se saisi todella adrenaliinin virtaamaan muutenkin kuin turhautumisesta johtuen. Huomattavista parannuksista huolimatta ampuminen tuntuu tönköltä ja vaisulta. Tehtäväsuunnittelu taasen toistaa aikaisemmista osista tuttua kaavaa, minkä seurauksena moni tehtävä tuntuu puhtaalta täytesisällöltä.

Positiivisia asioitakin on paljon. Uusi tähtäysjärjestelmä ja suojautuminen tuovat taisteluihin kaivattua taktisuutta. Moninpeli saatiin ensimmäistä kertaa mukaan, vaikka se ei olekaan mikään kovin häävi. Pelimaailma on näyttävä ja eloisa, eikä uudessa fysiikanmallinnuksessa ole erikoista moitittavaa. Nico on hahmona sangen sympaattinen, mutta juoni jää loppujen lopuksi yhdentekeväksi.

En oikein jaksanut välittää enää San Andreaksestakaan, joten ehkä GTA ei ole enää vain minua varten. Mieluummin vietän aikaani Crack-pelin kaduilla riehuessa.