Haze on jostain kummallisesta syystä joutunut suunnattoman ryöpytyksen kohteeksi. Odotukset eivät tuntuneet kovin huikeilta niin kauan kuin pelin piti olla tulossa sekä PS3:lle että Xbox 360:lle, mutta Ubisoftin ilmoitettua Hazen jäävän PS3-yksinoikeudeksi, jotkut olivat jo nimeämässä sitä Halon-tappajaksi.
Samaan aikaan Timesplittersistä ja Second Sightista tutuksi tullut Free Radical jatkoi työtään vain yhden uuden pelin parissa. Tarkoituksenaan heillä oli kehittää vahvasti tarinapainotteinen räiskintäpeli, jossa yksinpelikampanjan lisäksi nähtäisiin hyvin epäsymmetrinen moninpeli.
Lopputulos herätti enimmäkseen rajua kritiikkiä, josta suurin osa tuntuu ainakin itsestäni kovin ansaitsemattomalta. Kieltämättä grafiikka ei vedä vertoja tämän sukupolven huippupeleille, mutta jälki on suurimmaksi osaksi varsin tyydyttävää, välillä jopa oikein hyvää. Maisemissa on runsaasti vaihtelua, ja osa kentistä tarjoaa melko huikeita näkymiä. Teknisellä puolella on kyllä ongelmia, varsinkin ruudunpäivitys tökkii välillä todella pahasti, ja tekoälyssä on kauniisti sanottuna parantamisen varaa.
Itseäni Hazessa kuitenkin alusta asti kiinnosti tarina, ei tekninen toteutus, ja tässä suhteessa peli toimii. Starship Troopers -joukkojen henkiset perilliset rynnivät pitkin viidakkoa käymässä oikeutettua sotaansa, jonka syitä ei koskaan sen kummemmin ryhdytä selittelemään. Apuna sodassa on Nectar-huume, joka suorituksen tehostamisen lisäksi estää myös sodan negatiivisten puolten havaitsemisen. Sotaa on helpompi käydä, kun sen pahuudelta voi ummistaa silmänsä.
Saarna kuitenkin vasta alkaa tästä. Peli on täynnään viittauksia Yhdysvaltain käymään terrorisminvastaiseen sotaan ja etenkin siihen liittyvään propagandaan. Hyvän ja pahan raja-aitoja pyritään sumentamaan osoittamalla, että alun sankarien motiivit ja keinot ovat vähintään yhtä arveluttavia kuin pahojen kapinallisten. Loppua kohden alkaa käydä selväksi, että sodassa ei ole hyvää puolta, sillä sodassa hyveellisyys on heikkoutta.
Yksinpeli ei ole järin pitkä ja siitäkin olisi ollut varaa karsia joidenkin ylipitkien kenttien venytetympiä osuuksia, mutta suurimmaksi osaksi pelaaminen on viihdyttävää. Täydelle hinnalle Haze ei ehkä anna vastinetta, mutta alehyllystä mukaan nappaistuna se voi tarjota mielenkiintoisen ajelun. Varsinkin, jos Second Sight osui omaan pelihermoon.