Kaikkia Tony Hawk sarjan pelejä olen pelannut, ja vaikka jokaiseen osaan jotain uudistuksia on tehty, eivät Tony Hawk pelit ole kertaakaan rikkoneet ensimmäisestä osasta tuttua kaavaa. Totta kai Activisionilla on ollut helppoa ja he ovatkin voineet vain monistaa Tony Hawk sarjaa vuodesta toiseen koska varsinaista kilpailua ei ole ollut, kuin vasta nyt.

Jotain muuta kuin Tony Hawk
EA näkymys rullalautailupelistä poikkeaa Activisionin Tony Hawk sarjasta täysin, mikä on pelkästään hyvä asia. Siinä missä Tony Hawk peleissä pelaaja hyppii luonnottoman korkeita hyppyjä ja tekee monen minuutin kestäviä liikesarjoja manualien ja grindien ketjuttamisella, Skatessa on panostettu realistisuuteen. Voidaankin puhua eräänlaisesta skeittaussimulaattorista; olliet eli hypyt ovat luonnollisen korkuisia, grindaamisessa on kitkaa mukana ja manuaalien tekeminen on huomattavasti vaikeampaa.

Kaupunki skeittausta varten
Pelaajan leikkikenttänä toimii San Vanelona nimellä kulkea kaupunki, joka on jaettu neljään alueeseen. Pelaaja aloittaa uransa Suburbs kaupunginosasta, ja etenee sitten The Resin ja Old Townin kautta aina uutuuttaan kiiltävään Downtowniin asti. Jokainen kaupungin osa tarjoaa hyvät ja toisistaan poikkeavat puitteet skeittaamiselle. Pelaaja luo uraa tekemällä videointi- ja valokuvaustehtäviä, ja osallistumalla kilpailuihin. Koko homma huipentuu X-Games finaaliin. Vaikka X-Gamesin voittaminen hienolta tuntuukin, on pelaaminen sen jälkeen kaikkea muuta kuin ohi. Nyt pelaajalla on koko kaupunki avattu ja mahdollisuus skeitata missä ikinä haluaa.

Kontrollit
Toinen iso muutos realistisuuden lisäksi ovat kontrollit. Skatea pelataan tatteja pyörittelemällä, ei nappuloita rämppäämällä niin kuin Tony Hawkeissa on tapana. Vasemmasta tatista liikutaan ja oikealla tehdään olliet, manualit, grindit ja flipit. Vauhdinotossa ja pelaajan laudasta kädellään kiinniottaessa eli gräpeissä turvaudutaan nappuloiden apuun. Kontrollit ovat erittäin onnistuneet ja tukevat pelin realistista otetta hyvin, sillä nyt pelkän ollien oikein ajoittaminen ja sitä kautta putken päälle hyppääminen vaatii pelaajalta kunnolla keskittymistä. Skaten kontrollit ovat siinäkin mielessä loistavat, että opeteltavaa ja variaatioita löytyy loputtomasti. Yksinpeli alkaakin tilanteesta, jossa skeittari osaa jo kaikki temput. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kotisohvalla istuva pelaaja pystyisi heti kaikki temput tekemään, Skate vaatii paljon harjoittelua jos mielii todelliseksi skeittilegendaksi.

Moninpeli
Skate pitää sisällään myös Liven välityksellä pelattavan nettipelin. Pelimuodot on jaettu temppu- ja kilpalaskukisailuihin. Moninpeli olisi aivan loistava, jos jatkuva hidastelu saataisiin kitkettyä pois. Peli hidastelee pahimmin pelimuodoissa, joissa kaikki pelaajat tekevät temppuja samaan aikaan. Kilpalaskukisoissa lagiminen ilmenee muiden pelaajien tökkivänä liikkumisena. Myös samalla konsolilla voi pelata monta pelaajaa, mutta tässä tapauksessa pelimuoto on rajattu Spot Battleen, jossa jokainen pelaaja vuorollaan yrittää tehdä hienoimman tempun tietystä hyppyristä tai paikasta. Jaetun ruudun moninpeliä ei valitettavasti ole.

Parannettavaa
Skate on hyvä peli, mutta joitain kitinän aiheita myös on. Skaten kamerakuvakulma on matkittu skeittileffoista ja on näin ollen skeittaajan jalkojen tasolla, joka hieman heikentää näkyvyyttä ja etäisyyksien hahmottamista. Toisaalta kuvakulma tuo hyvää tunnelmaa peliin, paras vaihtoehto olisikin, että kuvakulmia olisi useita ja pelaaja voisi valita niistä itselleen parhaiten sopivan. Skatessa ei myöskään voi hypätä laudan päältä pois. Tämä kävelyn puutuminen hieman rajoittaa liikkumista muuten niin vapaassa kaupungissa. Skaten tuore näkökulma skeittaamiseen on paljon enemmän kuin tervetullut paikalleen jämähtäneeseen genreen. Jos Activision ei pian löydä uutta tuulta Tony Hawk sarjan purjeiden alle on skeittipelien kuninkuus siitynyt auttamatta EA:n ja Skaten haltuun.