Heavy Rain on ranskalaisen Quantic Dreamin kolmas peli, edeltäjinä olivat Omikron: The Nomad Soul ja Fahrenheit. Nomad Soulista paha sanoa mitään, koskaan en ole pelannut sitä, mutta Fahrenheitin pariinkin otteeseen. Fahrenheit sai hyvän vastaanoton kriitikoilta, muttei ollut mikään myyntimenestys vaikka peli olikin jotain uutta ja raikasta.

Aloitan arvostelun kertomalla juonen.

Heavy Rain alkaa kun yksi päähahmoista, Ethan herää sängystä ja aurinko paistaa ikkunan läpi kauniisti valaistessaan koko huoneen. Tämä alkuosuus toimii Tutorialina. Kun Ethan on autettu läpi arkipuuhien, vaimo ja heidän kaksi lastaan, Shaun ja Jason saapuvat. Elämä ei voisi olla paremmin, tästä lähtien se sitten sujahtaa kokonaan viemäriin.

Seuraava kohtaus alkaa ostoskeskuksessa kun Ethan kadottaa Jasonin ja lähtee etsimään häntä, kohtaus huipentuu ostoskeskuksen ulkopuolelle jossa Jason kuolee liikenneturmassa. Seuraavassa kohtauksessa koko Ethanin elämä on valunut viemäristä alas, ero tuli vaimon kanssa, Shaun vaikuttaa kovin poissaolevalta ja Ethan selvästikkin pitää Jasonin kuolemaa hänen syynään.

Ja ei aikaakaan kun Shaunkin katoaa mystisesti leikkipuistosta Ethanin silmien alta. Shaunin on kaapannut Origami Killer, hahmo, joka kidnappaa lapsia ja hukuttaa niitä sadeveteen orkidea rinnalla ja origami kädessään. Ethan haluaa pelastaa Shaunin, vaikka henki menisi.

Loput pelattavista hahmoista tutkivat Shaunin tapausta ja kaikkea Origami Killeriin liittyvää.

Heti pelin lähdettyä kunnolla käyntiin, olin koukussa, hahmot ovat niin persoonallisia että tuntuvat oikeilta ihmisiltä, kaikkiin muodostuu jonkinlainen side joka saa yrittämään parhaansa QTE:issä että hahmo säilyisi hengissä ja kaikki loppuisi pelissä parhain päin.

Peli on omasta mielestäni graafisesti sekä teknisesti huippuluokkaa, liikkeet näyttävät aidoilta, kiitos Motion Capturen ja peli on graafisesti yksi näyttävimmistä peleistä PS3:lla. On tietty pelissä pari virhettäkin, mutta eivät ole niin suuria että niistä pitäisi erityisesti mainita.

Heavy Rain on peli josta joko pitää tai ei pidä, peli jakaa mielipiteet suurimmaksi osaksi elokuvamaisuudestansa ja uudelleenpelattavuusarvosta. Peli tuppaa olemaan yhden läpäisyn teos, sillä samat juonenkäänteet jotka koit ensimmäisellä kerralla ovat jo tiedossa, monia vielä hirvittää pelin n. 10h kesto yhdistettynä tuohon uudelleenpeluuarvoon. Pelin tarina pitää otteessaan aina loppuun asti. Pitihän minun vielä pelata sen verran että näen millaisia muut loput voivat olla.

Pelissä on mahtavaa miten valinnat ja QTE:eissä pärjääminen vaikuttaa peliin, jos tyrit, niin sitten tyrit, peli jatkuu vaikka joku hahmoista kuolisikin tai joku asia jäikin huomaamatta.

Lyhyesti sanottuna: Heavy Rain on parasta A-luokkaa jota pitäisi saada useammin.