Jälleen yksi Valittu astuu esiin
Jos pitäisi nimetä yksi Midaksen kosketuksen omaava pelitalo
erityisesti roolipelien saralla, BioWare olisi ehdottomasti se. Nimet
yksistään puhuvat selvää kieltä: Baldur's Gate, Neverwinter Nights ja Star Wars: Knights of the Old Republic,
jokainen näistä ruhtinaallisesti pelikriitikoiden ylistämä ja huikeita
määriä myynyt nimike. Xboxin pelaajille näistä merkittävin on
ehdottomasti jälkimmäisin, joka yhdisti erittäin toimivalla tavalla
tutun elokuvabrändin mitä nerokkaimpaan roolipelimekaniikkaan. Star
Wars: KOTOR:in jälkeen BioWaren seuraavaa tulemista on odotettu kieli
pitkällä, joten hypeltäkään ei voi silloin välttyä. Lunastaako Jade Empire kovat odotukset? Helpotuksesta huokaisten voimme todeta, että ehdottomasti kyllä.
Jade Empire sijoittuu nimensä mukaisesti Jade-valtakunnaksi kutsuttuun
imperiumiin, joka pohjautuu kiinalaisiin myytteihin. Kuten
roolipeleissä aina, luo pelaaja aluksi hahmon. Aivan kuten KOTOR:ssa,
täytyy hahmon ulkonäöksi valita yksi muutamasta vaihtoehdosta, eikä
ulkomuotoa ei voi enää myöhemmin muokata esimerkiksi vaatetuksen
avulla. Hahmomallinnukset ovat toisaalta sellaisinaankin erittäin
tyylikkäitä ja persoonallisia. Mies- että naisvaihtoehdot ovat
tasapuolisesti edustettuina, joten kukaan tuskin potee valinnanvapauden
puutteesta. Ominaisuuksien puolesta voi ottaa valmiin paketin, jolla
pääsee nopeasti seikkailun alkuun, mutta hahmon suorituskykyyn voi
vaikuttaa tarkemminkin. Varsinaisia pääominaisuuksia ei tarjota
hahmolle kuin kolme: keho, henki ja mieli, joista jokaisella on
kuitenkin oma merkityksensä erityisesti taisteluissa. Näistä keho on
ominaisuutena helpoin mieltää, sillä se määrää hahmon kestopisteet.
Hahmoluonti sekä sen kehitys on yksinkertaista, mutta oman
viehätyksensä tuovat erilaiset taistelulajit. Aivan alussa pelaajan
hahmo osaa vain kaksi eri tyyliä laittaa vastustajan lihaa tummumaan,
mutta pelin edetessä opitaan kasa uusia. Oppiminen ei käy noin vain
kokemustason noston kautta, vaan uusi kamppailutyyli on esimerkiksi
palkkio hyvin suoritetusta sivutehtävästä. Tyylit voi jakaa karkeasti
omiin luokkiinsa. Normaalit aseettomat taistelutyylit ovat kaikkein
käytännöllisimpiä, joista jotkut ovat hitaampia kuin toiset mutta
saattavat tehdä esimerkiksi enemmän vahinkoa. Taikuustyylit kuluttavat
hahmon henki-pääominaisuuden tuomaa Chi-voimaa, mutta etuna näissä on
mahdollisuus hyökätä esimerkiksi tulipalloilla etäältä. Chi-voimaa
tarvitaan myös muuntautumistyyleissä, joita käyttäessä pelaajan hahmo
muuntuu jättimäiseksi demoniksi. Asetyylit perustuvat nimensä
mukaisesti aseiden käyttöön ja ne kuluttavat mieli-pääominaisuuden
tuomaa keskittymiskykyä. Lisäksi hahmo voi oppia tukityylejä, jotka
eivät itsessään aiheuta vahinkoa kohteelleen, mutta joiden avulla voi
esimerkiksi hidastaa tai lamauttaa vastus hetkellisesti. Pelin edetessä
kerääntyy mukaan hirmuinen määrä erilaisia tyylejä, joista monelle toki
on käyttöä, mutta käytännössä fiksu pelaaja keskittyy kehittämään vain
muutamaa käyttökelpoisinta.
Pikaisen hahmon luonnin jälkeen
päästään matkaan. Heti alkumetreillä Jade Empire onnistuu viemään
pelaajan mukanaan niin maailmansa kuin tarinansa puolesta. Pelaajan
hahmo on syrjäisen taistelutaitoja opettavan koulun priimusoppilas. Kun
kouluun hyökätään ja sen mestari kidnapataan, alkaa epiikan omainen
pelastusmatka valtakunnan sydämeen. Kaikki BioWaren tunnusmerkit ovat
mukana, kuten matkan aikana seurueeseen liittyvät useat persoonalliset
hahmot. Aivan kuten KOTOR:ssa, löytyy jokaiselta oma taustatarinansa,
mikäli pelaaja käyttää hetken puhuakseen heidän kanssa. Toisaalta
pelillisesti heillä ei ole yhtä paljon merkitystä kuin BioWaren
aikaisemmassa menestyspelissä, sillä pelaaja voi valita kerralla vain
yhden heistä kulkemaan mukanaan. Lisäksi peli ei laske näille seurueen
hahmoille omia kokemuspisteitä eikä muitakaan varsinaisia
ominaisuuksia, joten heistä ei tarvitse huolehtia lainkaan. Jokaisesta
toki on oma hyötynsä. Lähes kaikkien kohdalla voi valita, taistelevatko
he pelaajan rinnalla, vai pysyvätkö he tappelunujakasta syrjässä
esimerkiksi meditoiden lisää Chi-voimaa pelaajan käyttöön. Jotkut
hahmoista voivat tehdä vain jompaakumpaa, kun taas eräällä
erikoishahmolla ei ole muuta käyttöä kuin toimia mukana kulkevana
kauppana, jolta pelaaja voi ostaa erilaisia ominaisuuksia parantavia
tavaroita tai jopa uusia taistelutyylejä.
Avoin kämmen...
Kaikkein iskevin asia koko pelissä on, kuinka yksityiskohtaisesti sen
maailma on luotu. BioWare on todellakin tehnyt läksynsä Kiinan
mytologioiden suhteen, sillä kaikessa fantasiamaisuudessaan Jade Empire
tuntuu käsinkosketeltavan todelliselta. Eri sivuhenkilöitä jututtamalla
pelaaja voi käydä läpi mielen nyrjäyttävän määrän dialogia koskien
valtakunnan historiaa ja erilaisia tapahtumia, jotka ovat johtaneet sen
nykytilaan. Pelaaja huomaakin pian, ettei seikkailu koske pelkästään
häntä ja hänen lähipiiriään, vaan käsillä on monien käänteiden myötä
Jade-valtakunnan koko tulevaisuus. Puhumisen lisäksi monista asioista
voi saada tietoa lukuisista eri paikoissa olevista
papyruskäärötelineistä, joita lukemalla pelaaja palkitaan nippelitiedon
lisäksi kokemuspisteillä. Näiden löytäminen onkin oma palkitseva
sivutehtävänsä.
Tekemistä Jade Empire on pullollaan.
Pääjuonta kuljettavien tehtävien lisäksi tulee eteen lukuisia
mahdollisuuksia suorittaa sivutehtäviä. Aivan kuten KOTOR:ssa, voi
tehtävät yleensä suorittaa monella eri tavalla. Tässä kohdin astuu
mukaan myös se, missä kohdin hyvis vs. pahis -akselia pelaajan oma
hahmo liikkuu. Tähtien Sodan maailmaan sijoittuneessa KOTOR:ssa
kyseessä oli pelaajan muokkautuminen joko Voiman valoisan puolen
harmoniasta, tai sitten pimeän puolen hallitsevasta aggressiosta.
Vastaavia puolia Jade Empiressä ilmentää kaksi perimmäistä filosofiaa:
avoimen kämmenen ja suljetun nyrkin tie.
Yleensä roolipelit
vajoavat moraalisessa kahtiajaossa tympeään tekojen jakoon joko hyviksi
tai pahoiksi. Jos pelaajalle esitetään mahdollisuus suorasukaisesti
toimia moraalisesti oikein tai väärin, ei valintaa tällöin motivoi
juuri muu kuin pelaajan mielenkiinto siihen, miten pelin ympäristö
kyseiseen valintaan reagoi. Tällainen reaktiivinen maailma ei ole
vaativammalle pelaajalle kovin mielenkiintoinen, koska jokainen
vähänkin tarinan kerronnan perusteita tunteva jo osaa sanoa, että
hahmon valinta hyvän ja pahan väliltä ei ole mikään valinta. Jokainen
pyrkii sisimmässään kuitenkin hyvään, jolloin tarkoitus pyhittää ne
kyseenalaisetkin keinot. Vertailu on erityisesti roolipeleissä
oikeutettu, koska ne pyrkivät kertomaan tarinan lisäksi jotain myös
pelaajasta itsestään. Tästä syystä Jade Empire nousee
keskivertoroolipelien yläpuolelle, sillä avoimen kämmenen ja suljetun
nyrkin eroavaisuus ei ole täysin mustavalkoinen. Avoimen kämmenen tietä
kulkeva pyrkii olemaan harmoniassa ympäristönsä kanssa ja tietää oman
paikkansa, kun taas suljetun nyrkin tietä kulkeva pyrkii keinolla millä
hyvänsä parempaan, jopa heikompien kustannuksella.
Pelillisesti eri filosofioiden noudattaminen merkitsee joidenkin
taistelutyylien toimivuutta paremmin, jonka lisäksi tietyt hahmon
ominaisuuksia vahvistavat tavarat ovat tarkoitettu vain tietyn tien
kulkijalle. Tien valinta vaikuttaa myös tarinan kulkuun. Esimerkiksi
joitakin sivutehtäviä ei tarjota kuin suljetun nyrkin kannattajalle,
mistä syystä on käytännössä mahdotonta kaivaa esille kaikkia pelin
salaisuuksia yhdellä läpipeluukerralla. Filosofiat tuovat siis erittäin
mukavaa lisäväriä ja ne ovat taustojensa kannalta pitkälle mietittyjä.
Tätä vesittää tosin jonkin verran se, että pelaajan jutustellessa
muille hahmoille ovat avoimen kämmenen ja suljetun nyrkin tyyliset
vastaukset ikävän kärjistettyjä joko kilteiksi vastauksiksi tai
puhtaiksi ilkeilyiksi. Hieno saavutus silti pelintekijöiltä tuoda
mukaan edes hieman pidemmälle vietyä moraalifilosofiaa.
... vaiko suljettu nyrkki?
Pelasi hyvistä, pahista tai jotain siltä väliltä, ovat lukuisat
taistelut ennemmin tai myöhemmin väistämättömiä. Taistelumekaniikka on
sukua KOTOR:in samaan aikaan reaaliaikaiselle että vuoropohjaiselle
hybridijärjestelmälle, mutta vuoropohjaisuus on pudotettu tällä kertaa
kokonaan pois. Taistelut käydään siis puhtaan toimintapelityylin
mukaisesti reaaliajassa. Taistelutyylin voi valita lennossa
ristiohjaimesta, mikäli pelaaja on tiennyt valita tilanteeseen sopivat
neljä tyyliä. Mikäli ei, voi pelin pysäyttää ja vaihtaa tyylit
ristiohjaimen alle taistelun alettuakin. Menestyminen edellyttää, että
ristiohjaimeen on konfiguroitu mahdollisimman suuri kirjo eri tyylisiä
kamppailulajeja. Esimerkiksi haamuolennot ovat immuuneja useimpien
taikuustyylien tai jopa asetyylien hyökkäyksille, jolloin on parasta
vaihtaa mahdollisimman tehokkaaseen aseettomaan taistelutyyliin.
Roolipeliksi Jade Empiren taistelut ovat melko suoraviivaista nappulan
tahkomista, sillä A:sta tehdään normaali hyökkäys ja B:stä torjutaan.
B:stä voi myös hypätä esimerkiksi vastustajan taakse tai kierähtää
sivuun. X:stä tehdään voimakkaampi erikoishyökkäys. Alkuun järjestelmä
tuntuu hieman kömpelöltä, mutta sen oppii pian ja tappeleminen on
suorastaan nautinnollista. Oman viehätyksensä taisteluun tuovat
harmoniset hyökkäykset, jotka toimiakseen vaativat kahdella eri
tyylillä suoritetut oikein ajoitetut iskut. Mikäli pelaaja onnistuu
tässä, räjähtää vastus näyttävästi kappaleiksi jättäen jälkeensä vain
verilammikon. Taistelu on veristä hommaa muutenkin, sillä miekkaa
käyttäessä päät putoilevat lukuisilta vihollisilta tiuhaan tahtiin.
Herää kysymys, miksi kyseinen väkivaltaefekti sensuroitiin Euroopassa
Ninja Gaidenista, mutta ei Jade Empirestä. Hmm hmm...
Pelimoottori on kokenut suuren harppauksen eteenpäin ulkonäöllisesti
ainakin, jos jatketaan vertailua KOTOR:iin. Vaikka Tähtien Sodan
maailma näytti BioWaren roolipelissä kohtalaisen hienolta, siivitti
sitä muun muassa ongelmat ruudunpäivityksessä sekä onnettomat
hahmoanimaatiot. Animointi on Jade Empiressä ykkösluokkaa erityisesti
taisteluiden aikana, mutta myös lukuisat sivuhahmot kävelevät
luonnollisen näköisesti virtuaalimaailmassaan. Jadevaltakunta näyttää
todella värikkäältä ja persoonalliselta rakennusten huokuessa itämaista
mystiikkaa yhdistäen oivalla tavalla realistista muinaista Kiinaa ja
keksittyä fantasiaa. Ympäristöjen piirtoetäisyys jatkuu
silmänkantamattomiin, mutta toisaalta pelimaailman hahmoilla on tapana
ilmestyä tyhjästä tietyn matkan päähän pelaajan kuljeksiessa eteenpäin.
Ruudunpäivitys on lähes aina tasaista yksittäisiä tilanteita lukuun
ottamatta.
Myös äänipuoli toimii kiitettävästi. Esimerkiksi
KOTOR oli jokseenkin hiljaisen oloinen äänimaailmaltaan, mutta Jade
Empire imaisee mukaansa vaikka laittaisi silmät kiinni. Luonnossa
liikkuessa linnut visertävät ja tuuli puhaltaa. Hahmon voi vaikka
jättää Jade-valtakunnan niitylle paikalleen samalla kun pelaaja laittaa
äänet sopivalle voimakkuudelle, ottaa taukoa pelaamisesta mietiskellen
lootusasennossa ja antaa luonnon äänten lepuuttaa hermoja. Myös
musiikki vie pelaajan syvemmälle eteeriseen tunnelmaan.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana joillakin sivuhahmoilla on oma
teemamusiikkinsa, joka soi taustalla pelaajan puhuessa heidän kanssaan.
Ääninäyttely on suurimmaksi osaksi erittäin onnistunutta, vaikka näin
massiiviseen dialogimäärään mahtuu teennäistä ylinäyttelyäkin.
Jade Empire lunastaa odotukset toimivalla pelimekaniikallaan, mukaansa
imaisevalla fantasiamaailmallaan, mielenkiintoisella ja mutkittelevalla
juonellaan sekä useilla loistavilla hahmoillaan. Pelaamista riittää
20-30 tuntien riippuen siitä, miten tarkkaan haluaa tutkia
Jadevaltakunnan yksityiskohtia ja pyrkiikö löytämään kaikki
sivutehtävät. Tämän lisäksi peli kannustaa pelaamaan läpi toisenkin
kerran. Roolipelipuritanistit voivat mahdollisesti vieroksua Jade
Empiren erittäin toimintapainotteista näkökulmaa, mutta mistään hack 'n
slash -pelistä ei ole kyse, vaikka välillä pelaajan eteen pomppaa jopa
shoot'em up -tyylisiä minipelejä. Ennakkoluulottomille
roolipelinystäville Jade Empire tarjoaa roppakaupalla taattua
BioWare-laatua.
