MotoGP-pelisarja on koko elinkaarensa ajan hallinnut ratamoottoripyöräilyn virtuaalikäännösmarkkinoita, mutta massapelaajien suosiota ei ole kuitenkaan koskaan saavutettu. Harvinainen yhtälö selittyy pelisarjaa leimaavasta realismihakuisesta lähestymistavasta ja jyrkähköstä oppimiskynnyksestä, joka karkottaa haastavuudellaan sunnuntaikuskit tiiviimmän simuyhteisön edessä. Resepti on säilynyt vuodesta toiseen lähes muuttumattomana, eikä tämä vuosi tuo yllätyksiä sarjan ystäville. Samat vahvuudet painavat edelleen vaakakupissa, mutta uudistusten puute ja pikkuongelmat nakertavat hiljalleen ajokukkulan kuningasta.
Priimaluokan lisenssijyrä
MotoGP '07 on puitteiltaan kuin suora hiilikopio tämän vuoden oikeasta MotoGP-sarjasta virallisine kuljettajineen, pyörineen sekä ratoineen. Kuljettajalistasta löytyvät niin Valentino Rossi, Casey Stoner ja Dani Pedrosa kuin 18 muutakin sarjan ystäville tuttua kilpa-ajajaa. Lukuisista asfalttisyheröistä mukana ovat muun muassa runsaasti korkeuseroja sisältävä Donington, MM-sarjan pisimmällä suoralla varustettu Mugello, kuljettajan ajotaitoja korostava Sachsenring sekä MotoGP-sarjaan paluun tekevä San Marinon Misano. Lisensoituja ratoja on yhteensä 18. Pyörissäkään ei ole säästelty Hondan, Suzukin, Yamahan, Kawasakin, Ducatin sekä muiden kilpurimerkkien poseeratessa edustuksellaan.
Pääpelimuodot eivät ole juuri muuttuneet viime vuodesta. Lyhyempään yksinpelinälkään löytyy pikapeliä, karsinta-ajoa, johtokilpailijan ohittamiseen tähtäävää takaa-ajoa, kuminpolttoon ja yhdellä pyörällä taiteiluun kannustavaa stunttiajoa sekä perinteistä aika-ajoa halutulla radalla ja kuljettajalla. Maratonikisailuun soveltuu puolestaan uramoodi, jossa aloitteleva kuljettaja lähtee tavoittelemaan MotoGP-pokaalia harjoitusten, aika-ajojen, pyöräsäätöjen sekä tietysti itse kisojen muodossa.
Uralla menestyminen palkitaan uusilla pyörämalleilla ja kehityspisteillä, joilla oman pyörän ajo-ominaisuuksia, kuten kääntyvyyttä, jarrutusta, kiihdytystä sekä huippunopeutta voi vaiheittain parantaa ja muokata. Pyörän eri ominaisuuksien testaaminen ja säätäminen jokaiselle kisaradalle sopivaksi nousee kilpailuissa avaintekijäksi itse ajosuorituksen lisäksi. Pyöräsäädöt on tehty aloittelijaystävälliseksi rajaamalla hienosäätö etu- ja takapyörien rengassekoituksen, jousituksen kireyden, akselivälin pituuden sekä vaihteistovälityksen yksinkertaisen muuttamisen välille. Pyörää ja kuskia voi lisäksi kustomoida logoilla, teksteillä ja väreillä, joskin personointi jää pintapuoliseksi kahdeksan pintakerroksen takia. Pääpelimuodoista löytyy lisäksi sekä normaali maailmanmestaruuskilpailu että tinkimättömän katupyöräfanin makuun oleva Grand Prix, jossa asetukset ja kuljettajat ovat täsmälleen MotoGP-pykälien mukaiset.
Kokonaan omaksi pelimuodokseen on kehitetty viime vuoden MotoGP '06:sta tuttu Extreme-luokka, jossa ajetaan huomattavasti tehokkaammilla ja nopeammilla katupyörillä reilusti leveämmillä, pidemmillä ja eksoottisemmilla rataosuuksilla. Kunnioitettavat 17 uudelleenmuokattua Extreme-rataa vaihtelevat perinteikkäämmistä ratamaisemista urbaaneihin kaupunkiasutuksiin. Ajoluokka on tarkoitettu vaihtoehdoksi rennomman ja arcade-henkisemmän katupyöräkaahailun ystäville, sillä pyörien yleisajettavuutta ja renkaiden pitävyyttä on näkyvästi parannettu. Korkeaoktaaninen Extreme-luokka puolustaa hyvin paikkaansa vauhdikkaiden vaihtoehtomotoristien hurjastelulistalla.
Huippuajettavuutta korkeilla kolaririskeillä
MotoGP-pelisarjan ylivoimaisesti kiitellyin osa-alue on sen viimeiseen asti hiottu pelattavuus, eikä Climax ole juurikaan lähtenyt muokkaamaan toimivaa ajomekaniikkaa viilauksia pidemmälle. Katuratakisoissa pärjätään edelleen oikeilla pyöräsäädöillä, ihanteellisten ajolinjojen hyödyntämisellä, ennakoivalla jarrutuksella sekä ennen kaikkea hyvällä keskittymisellä ja paineensietokyvyllä. Jyrkähköä oppimiskynnystä on madallettu lisäämällä etu- ja takajarrupainikkeiden jatkeeksi yleinen jarrunamiska sekä mutka-ajon aikana kaatumisvaroituksesta ilmoittava pyörän takaosan heilumisliike. Tästä huolimatta aloitteleville kuskeille tulee yllätyksenä huumaavan vauhdin suhteuttaminen todelliseen ajonopeuteen, etenkin mutkiin tultaessa. Keltanokkamotoristit aloittavatkin suhteellisuusteoriansa usein kivisoran puolelta lennokkaiden volttien ja asfalttiliukujen saattelemana.
Haastavista lähtökohdista huolimatta pyörät reagoivat vakaasti epävarmankin pelaajan käsittelyssä. Ja kun pyörien massaan saa koeajelussa hiljalleen tuntumaa, uskaltautuu loiviin mutkiin jo rohkeasti heittäytyä ja nauttia alkuun hurjalta tuntuvan ajolinjan menemistä täysin nappiin. Dramatiikalta ei tosin vältytä oppimisen jälkeenkään, sillä palkintokorokkeelle on tunkua. Teköälykuskit käyttäytyvät kisatilanteessa aiempia osia aidommin ajovirheineen ja kaatumisineen, mutta pelaajan tekemiin virheisiin reagoidessa vastaava filosofia istuu heikosti. Korkeimmilla vaikeustasoilla vastaan tulee jatkuvasti tilanteita, jossa nurmikon puolelle lipsauttava pelaaja on vaarassa joutua jyrän alle erehtyessään palaamaan radalle teköälyn käyttämää ajolinjaa pitkin. Sama voi tapahtua mutkiin ennakkoon jarruttaessa, jolloin raskaamman kaasujalan omaava kollegamotoristi onkin ohittamisen sijaan törmäyskurssilla oman pyörän kanssa.
Koska oman ajamisen lisäksi pitää huolehtia holtittomuuksiin, yliaggressiivisuuteen ja kolarointiin taipuvaisista kilpakumppaneista, saattaa yhtälö muodostua todelliseksi hermopaineeksi kokeneellekin veteraaniajajalle. MotoGP '07:n suola piilee juuri tässä onnistumisen riemun ja katkeransuloisten tapahtumien dramaattisessa välimaastossa, jossa intohimoinen loppuun saakka yrittäminen saattaa romuttua viimeisessä mutkassa kolarointiin kymmenen kuskin pyyhkäistessä ohi tai huipentua ykkösajajan unelmaohitukseen pääsuoralla ennen ruutulippua. Ääripään tapahtumat haastavat pelaajaa löytämään itsestään keskittyvän ja kovakalloisen kilpa-ajomotoristin, joka nauttii vauhdista ja vaarallisista tilanteista.
Terävää piirtoa ja moninpelimetallin kiiltoa
MotoGP '07 on visuaalisesti edeltäjänsä lailla varsin korkeatasoinen. Teräväpiirtoon kykenevällä näyttölaitteella ulkoasu on HDR (High Dynamic Range) -valaistustehosteiden tukemana tyylitelty ja näyttävä. Moottoripyörien, ajokypärien ja asfaltin peilaamat heijastusefektit, eläväisempi yleisö sekä huomattavasti yksityiskohtaisempi rataympäristö täydentävät kokonaisvaikutelmaa. MotoGP '06:sta vaivannut screen tearing -grafiikkabugi on korjattu ja ajoittaiset ruudunpäivitystakkuilut on saatu hiottua lähes kokonaan näkymättömiin. Tasainen ja erittäin sulava 60 ruudun kuvanpäivitys nikottelee hienokseltaan vain ruuhkaisimmilla mutkaosuuksilla, muttei silloinkaan häiritsevässä määrin.
Presentaatiossa on sen sijaan reilusti parantamisen varaa. Valikot itsessään ovat valkeataustaisessa kliinisyydessään asiallisesti toteutetut, mutta kisojen ympärille rakennettu oheiskuorrutus on graafisesti puolivillaista. Ennen kilpailua näytettävä varikkolämmittelyosio on kuvanlaadultaan suttuinen, eikä kisojen jälkeen näytettävä videouusinta rullaa enää yhtä tasaisesti kuin ajon aikana. Mitalisijoituksesta olisi voitu myös palkita komealla palkintokorokeotoksella, eikä vain siirtää pelaajaa kiireellä videouusintojen kautta takaisin valikoihin. Hoppu latistaa suotta pelaajan nautintoa pitkän ajon jälkeen. Positiivisena huomiona mainittakoon kisaa edeltävä helikopterivinkkelinäkymä kilpailuradasta, joka onnistuu tärisevän kameran ja kopteriäänten ansiosta yllättävän hyvin autentisoimaan pelkän latausruutuna toimivan pysäytyskuvan.
Audiopuolella asiat ovat paremmin kohdallaan. Dolby Digital 5.1 -monikanavaääni ei tarjoa erityisen huumaavaa äänivyörytystä kotimotoristin korvakäytäviin, mutta toimittaa asiansa ammattimaisen korrektisti niin moottorien kuin muidenkin tehosteiden osalta. Ajon aikana voi takaa lähestyvät kilpakumppanit kuulostella sujuvasti takakanavista ja pääsuorallakin katsomo osaa mekastaa kisatunnelmaa nostattavasti. Pyöräkosketusten törmäysefektit voisivat tosin olla vaihtelevampia monotonisen metallikolauksen sijaan. Musiikki on sarjalle tyypilliseen tapaan tavanomaista konepoppista, jonka saa tarvittaessa hiljennettyä.
Moninpeli on ollut näkyvä osa MotoGP:itä Microsoftin Live-verkkopelipalvelun lanseerauksesta lähtien, jolloin sarjan ensimmäistä osaa pääsi huristelemaan Xboxin demona. '07 jatkaa täysipainoista linjaa tarjoamalla vaakatasossa jaetun ruudun kaksinpelin lisäksi 1-4 pelaajan ajokiesit sekä 2-16 pelaajan system link -pelitilan. Livessä pääsee pörräilemään kattavilla säädöillä 2-16 pelaajan turnauksia niin MotoGP-tilassa kuin vauhdikkaammassa Extreme-moodissakin. Oman verkkopeliturnauksen rakentamiseen löytyy vähintäänkin riittävästi muokkausoptioita ja vapaita ajopaikkoja voi varata tarvittaessa pelkästään ystäville, mikä on tervetullut lisäoptio. Yksinpeliuran aikana kehittämänsä kaksipyöräisen voi lisäksi laittaa uhkapelin omaisesti viivalle Pink Slip -pelimuodossa, jossa voittaja kuittaa häviäjän menopelin omakseen. Verkkopelin suorituskyky on erinomainen lukuunottamatta hitaamman yhteyden omaavia motoristeja, joilla on edelleen taipumusta poukkoilla holtittomasti muiden pelaajien ruudulla.
Viimeistelyä vaille voittaja
MotoGP '07 on edelleen kaksipyöräisten ajopelien kiistaton yksinvaltias, joka tarjoaa katumoottoripyöräilyn ystäville herkkua koko rahan edestä. Tuttuun kaavaan toivoisi kuitenkin hiljalleen saapuvan näkyvämpiä uudistuksia, kuten uusia ajoluokkia vaikkapa Mika Kallion 250-kuutioisten muodossa, dynaamiset sääolosuhteet, selostajan mukaantulo, kisojen aikana tapahtuvat keskeytykset, ajon aikana pyörän toimintaan vaikuttavat muutokset sekä asianmukaiset vauriomallinnukset. Autenttisuutta ei peleissä voi koskaan olla liikaa, mutta toistaiseksi Climax Studios on urautunut sarjan verkkaisempaan kehitystahtiin. Viimeistelemättömyys presentaatiossa ja tekoälyssä eivät onneksi romuta lopputulosta: MotoGP '07 on lajityyppinsä pikkukupruinen muotovalio, jossa riittää kotikahvaajille haastetta ja peliseuraa pitkäksi aikaa.
