Jo Nintendo Wiin julkistamisesta lähtien oli selvää, että erikoinen konsoli vaatii myös erikoiset pelit. Juuri siksi tavanomaiset tekeleet tuntuvat tolkuttoman typeriltä Wii-formaattiin pakotettuna. Esimerkkiä näyttää lisenssillä julkaistu Marvel Ultimate Alliance, joka ei hyvästä yrityksestä huolimatta osaa hyödyntää Wiin potentiaalia.
Riski ihminen rikoossa hikoo
Sarjakuvafaneille suunniteltu Marvel Ultimate Alliance noudattaa monelle pelikonsolille käännetyn X-Men Legendsin kaavaa. Supersankareista koostuva kvartetti ottaa yhteen alamaailman superrikollisten kanssa kevyessä hack’n’slash-hengessä. Kaikki vastaantulijat on tarkoitus toimittaa höyhensaarille käyttämällä unilääkkeenä nyrkkejä, supervoimia ja ympäröivää rekvisiittaa.
Pelin alussa valitaan kuhunkin tehtävään sopiva poppoo mittavasta sankarivalikoimasta. Hahmot eroavat toisistaan kiitettävästi niin ominaisuuksiltaan kuin ulkonäöltäänkin. On viittaa, sukkiksia, muskeleita ja toppeja, mutta myös eri tavoin jakautuneita ominaisuuksia aina lentokyvystä näkymättömyyteen. Teoriassa erilaisia joukkuekokoonpanoja voi joutua jopa vähän miettimään.
Jengin kasaaamisen jälkeen päästään välivideoiden kautta itse asiaan, eli pelaamiseen. Koska kyseessä on mätkintäpeli, silkalla näppäinten rämpytyksellä pääsee jo pitkälle. Siinä vaiheessa hahmojen hienovaraiset ominaisuuserot eivät enää juurikaan erotu toisistaan. Esimerkiksi ihanainen Ihmenainen niputtaa roistoja siinä missä lihaksiaan pullisteleva Möykkykin. Koreografiat ja liikkeet ovat toki komeita, mutta loppujen lopuksi on aika sama millä hahmolla pelaa.
Vasenta koukkua, vartalo mukaan!
Pelikokemus paranee huomattavasti, jos ystävät liittyvät mukaan. Etenkin isossa kaveriporukassa tyhmyys tiivistyy eeppiseksi jännitysnäytelmäksi, kun jopa neljä kaverusta pääsee temmeltämään yhtä aikaa pelikentälle. Oman lisänsä hauskuuteen tuo Marvel Ultimate Alliancen omaperäinen ohjaustapa, joka perustuu Wii-ohjaimen raivokkaaseen heilutteluun. Taisteluliikkeiden tekeminen muistuttaa pitkälti Wii Sports -kokoelman nyrkkeilypeliä: alakoukku lyödään heilauttamalla ohjainta kohti kattoa ja naseva jabi lähtee ruudun suuntaan lyömällä. Homma onnistuu myös hallituilla ranneliikkeillä tai nappeja takomalla, mutta se ei ole läheskään yhtä hauskaa.
Ne, jotka eivät omista ylimääräisiä ohjaimia, tai kavereita, joutuvat tyytymään paljon laimeampaan pelikokemukseen. Heiluminen ei juurikaan sytytä, jos mukana ei ole tapahtumiin eläytyvää kaveriporukkaa. Yksin pelatessa huomaa helposti myös sen, ettei pelin liiketunnistus ole kovin tarkka. Oikeastaan kaikki iskut, potkut ja pyyhkäisyt on paljon helpompaa tehdä nappeja painamalla. Ja jos pelaamisesta tulee pelkkää nappien painelua, voisi olla järkevämpää tehdä se teknisesti tyylikkäämmän Xbox 360 -version parissa.
Hätiköiden tehty
Julkaisupeli tai ei, Wiin Marvel Ultimate Alliance ei täytä NextGen-konsolipelin laatuvaatimuksia. Välianimaatioiden vauhdikas meno vaikuttaa kieltämättä upealta, mutta muilta osin audiovisuaalinen puoli on pitkälti samaa luokkaa PlayStation 2 -painoksen kanssa. Wiin tavaramerkkiohjauskin on ilmeisesti mukana vain kuriositeettina, tai sitten ohjelmointitiimi ei ole osannut hyödyntää kunnolla sen tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi pelin valikoita selataan näppäimillä, ei kaukosäätimellä osoittamalla.
Kaikkiaan Marvel Ultimate Alliance on ihan kivaa hömppäviihdettä. Wiillä pelin hienoudet hukkuvat kuitenkin epätarkan ohjauksen ja viimeistelemättömän yleisvaikutelman alle. Moninpeli on tiettyyn rajaan saakka ihan kivaa, mutta enemmän iloa irtoaa laadukkaammin tehdyistä käännöksistä. Teemasta kiinnostuneiden kannattaa kokeilla ainakin Xbox 360 -versiota.
