Madden NFL 09 oli ensimmäinen onnistunut näkemys amerikkalaisesta jalkapallosta sitten 2K Sportsin NFL 2K5:n. Peli näytti ulkoisesti erittäin hienolta komeine taklausanimaatioineen, minkä lisäksi mukaan oli laitettu monia pelillisiä tapahtumia parantavia seikkoja, kuten realistisemmin käyttäytyvät puolustajat. Onkin perusteltua kysyä, onko EA Tiburon jaksanut panostaa yhtä paljon tämän vuotiseen painokseen? Ilolla voidaan todeta, että Madden NFL 10 sisältää uudistuksia ja parannuksia vähintään yhtä paljon kuin edeltäjänsä.
Ensimmäisenä huomio kiinnittyy yleiseen presentaatioon. Valikot ovat aiempaa selkeämmät. Lisäksi mukaan on ujutettu todellisen urheilulähetyksen tunnelmaa. Esimerkiksi puolitauolla nähdään urheilutoimittajien Alex Flanaganin ja Fran Charlesin juontama väliaikaohjelma, joka näyttää pelin parhaimmat pätkät sekä vilauttaa muiden meneillään olevien otteluiden pistetilanteet. Franchise-uramoodissa samat toimittajat vetävät viikottain The Extra Point -nimistä urheiluohjelmaa, joka käy läpi menneet pelit. Nämä uudistukset tuovat mukavasti elävyyttä peliin, mutta itse ohjelmat tuntuvat liian mekaanisilta, joten niitä ei viitsi paria kertaa enempää katsoa.
Tänäkin vuonna merkittävimmät parannukset näkyvät pelikentällä. Jo parin vuoden ajan taklausanimaatiot ovat kehittyneet realistisemmiksi ja näyttävimmiksi, mutta ilahduttavasti uusi PRO-TAK -animaatioteknologia tuo tarpeellisen loppusilauksen. Nyt jopa yhdeksän pelaajaa voi ottaa osaa joukkotaklauksiin. Esimerkiksi juoksupelissä muut pelaajat eivät jää katsomaan vierestä, kun yksi puolustajista retuuttaa pallonkuljettajaa nurmenpintaan. Sen sijaan osa puolustajista ottaa osaa ryhmäpainiin, ja myös hyökkäävästä joukkueesta jokunen saattaa työntää kasaa eteenpäin arvokkaiden jaardien vuoksi. Pelitilanteet ovat siis entistä elävämpiä ja dynaamisempia. Pallonkuljettajaa ohjatessa ei puolustajaan törmätessä kannata heti luovuttaa, sillä väkivahvalla pelaajalla voi pyrkiä rymyämään lähemmäksi päätyä, vaikka selässä roikkuisi parikin vastapelaajaa.
Rähmää ja rämpytä
Ottelun kulkua on yleisesti viety realistisempaan suuntaan pudottamalla nopeutta pykälän verran, joskin vauhdin voi halutessaan säätää asetuksista ennalleen. Rauhallisempi tahti kuitenkin parantaa nautintoa. Esimerkiksi syöttöpelissä ehtii tehdä jonkinlaisen arvion tilanteen kehittymisestä sen sijaan, että joutuu hätäisesti heittämään pallon lähes arpomalla jollekin hyökkääjistä. Liian pitkään ei kuitenkaan kannata miettiä, sillä puolustuksen linjamiehillä on edelleen liiankin kova nälkä päästä säkittämään varomaton pelinrakentaja. Hyökkäyspeliä riivaa vieläkin jo monesta aikaisemmasta Maddenista tuttu laitahyökkääjien tapa juosta valmiiksi kentän ulkopuolelle ottamaan syöttöä vastaan, mikä toisaalta haittaa tasapuolisesti sekä tietokonetta että pelaajaa.
Realismiin tähtäävien parannusten oheen on kuitenkin tuotu myös varsin kummallinen uudistus: rähmäys eli pallon pudotus kuljetuksen aikana aloittaa reaktionopeuteen perustuvan minipelin, jossa pelaajan on naputettava oikeaa nappia mahdollisimman nopeasti. Tarkoituksena on tällä tavoin taistella pallon saamisesta omalle joukkueelle. Joitakin pallosta taistelu tällä tavalla voi innostaa, mutta toisien mielestä nappulanrämpytys ei luultavasti kuulu simulaatiohenkiseen urheilupeliin. Onneksi ominaisuuden voi kääntää pois päältä, ja näin myös itse tein.
Pelaajien kykyjä mittaavat taitopisteet on myös laitettu uuteen uskoon. Esimerkiksi pelinrakentajien kyky heittää lyhyitä, keskipitkiä ja pitkiä syöttöjä arvostellaan erillisinä taitopisteinä, mikä vaikuttaa lähinnä heittotarkkuuteen eri matkoille. Puolustajat ovat saaneet ominaisuuksiinsa mies- ja aluepuolustusta mittaavat pisteet. Erityisesti franchise-pelimuodossa uusien taitopisteiden avulla on helpompi etsiä sopivia pelaajia juuri omaa pelityyliä varten.
Madden NFL lypsylehmä
Yksinpelin osalta pelimuodot ja muu sisältö on ennallaan. Nettipuoli on saanut mielenkiintoisen lisäyksen franchise-pelimuodon osalta, mutta arvostelukappaleen mukana ei tullut moodia avaavaa koodia, jolloin vaihtoehtona olisi ollut kaivaa kuvetta esille. Mikrorahastusmeininki on muutenkin saanut vahvan otteen Madden NFL 10:stä. Franchise-pelimuotoon voi hankkia monenlaisia huijauksia, ei perinteisten huijauskoodien avulla, vaan höyläämällä luottokortilta euroja EA:lle. Keino se on tämäkin avata laman kuivattamia rahahanoja.
Ulkoisesti jo Madden NFL 09 vei peliä huomattavasti koreampaan suuntaan, joten audiovisuaaliset parannukset eivät tällä kertaa ole yhtä radikaaleja. Eikä tarvitsekaan olla, sillä kyseessä on varmasti yksi komeimmista urheilupeleistä. Erityisesti stadionit ovat erinomaisen yksityiskohtaisia, ja niitä esitelläänkin auliisti ennen ottelun alkua. Äänitoteutusta on parannettu yleisön mylvinnän osalta. Siinä missä aikaisemmin katsojien mekkala muistutti lähinnä valkoista kohinaa, on nyt mukaan tuotu tässäkin kohdin elävyyttä. Yleisö saattaa esimerkiksi kannustaa kotijoukkueen puolustusta tiukassa paikassa. Urheiluselostajat Tom Hammond ja Cris Collinsworth kuulostavat toisaalta yhtä aneemisilta kuin aiemmin, ja varsinkin Hammondin kommentit eivät aina tunnu edes liittyvän meneillään olevaan peliin.
Madden NFL 10 ei ole täydellinen näkemys amerikkalaisesta jalkapallosta, ja osa pelin ongelmista on odottanut korjausta jo jokusen vuoden. Tästä huolimatta se on kuitenkin paras olemassa oleva jenkkifutista mallintava konsolipeli, jota on helppo suositella lajista kiinnostuneille.
