Muitakin ulottuvuuksia?
3D-tuki on näkyvä osa Sonyn tämän vuoden strategiaa, mikä heijastuu myös Playstation 3:n yksinoikeuspeleissä. Killzone 3:n lisäksi muun muassa juuri Motorstorm: Apocalypse on saanut kunnian toimia tienraivaajana uutta teknologiaa lanseerattaessa. Uudistukset eivät kuitenkaan ole jääneet pelkästään uuden näyttöteknologian tukemiseen. Pelimekaniikan osalta tärkeintä on entistä dynaamisempi ympäristön käyttö, sillä nimensä mukaisesti Apocalypse sijoittuu maailmanlopun melskeisiin. Erehdyttävästi San Franciscoa muistuttavaa kaupunkia on uhkaamassa jättimäinen maanjäristys, joten luonnollisesti muutenkin tervettä järkeä karttava Motorstorm-festivaali roudataan paikalle.
Aiemmissa Motorstormeissa yksinpeli koostui joukosta irrallisia kilpailuja, mutta Apocalypse kertoo tarinan. Yksinpeli on jaettu kolmeen osaan, joilla jokaisella on oma päähenkilönsä. Kussakin osassa aloitetaan festivaalin ensimmäisen päivän tapahtumista ja edetään kohti kolmannelle päivälle osuvaa massiivisen skaalan maanjäristystä. Tuhon määrä lisääntyy suurjäristyksen lähestyessä, ja osassa kilpailuja luonnonmullistukset muokkaavat rataa kisan aikana. Osa kulkureiteistä sulkeutuu ja uusia aukenee, kun maa repeytyy auki ja rakennukset kaatuvat tielle.
Maisemat vaihtelevat puistoista parkkipaikoille ja merenrantamaisemista sortuneiden pilvenpiirtäjien huipuille. Aiemmissa osissa reitti kannatti valita alta löytyvän kulkupelin mukaan, mutta Apocalypsessa moinen nirsoilu ei ole yhtä olennaista. Sen sijaan vanha tuttu kuminauhaefekti on läsnä entistä ehompana. Varsinkin loppupään taistoissa tuntuu täysin hyödyttömältä ajaa kovaa ja taitavasti alusta asti, sillä se kostautuu varmasti viimeisellä kierroksella vastustajien mukauttaessa omaa ajotyyliään pelaajan tasolle.
Lentävä roju, viuhuvat luodit
MOTORSTORM: APOCALYPSE 3D MotorStorm: Apocalypse on vankka esimerkki siitä, mitä 3D:llä saadaan aikaan osaavissa käsissä. Siinä missä PlayStation Storessa julkaistu MotorStorm 3D Rift keskittyi heittelemään mutaa ja ruohoa pelaajan naamalle, Apocalypse tähtää pelikokemuksen parantamiseen. Tavarat eivät enää lentele televisioruudusta ulos samaa tahtia, mutta syvyysvaikutelman tarkkuus ja aitous ovat hätkähdyttävän tyylikkäitä. 3D:nä onkin helpompaa taittaa mutkiin, sillä niiden lähestymisen rekisteröi täsmällisemmin. Graafinen tarkkuus ei putoa 3D:n myötä niin, että sen huomaisi. Ruudunpäivityskin pysyy erinomaisena. Ainoa valittamisen aihe tulee haamuista (=crosstalkista), jotka ilmenevät lähinnä esittelyvideoissa. Pelin aikana crosstalk ei haittaa lainkaan, lukuun ottamatta ikävän näköisiä mustakeltaisia suuntakylttejä, jotka näkyvät aina kahtena. Jaetulla ruudulla ei 3D onnistu, mutta verkkopeleissä se toimii loistavasti. Niissä, kuten myös yksinpelissä, kolmiulotteisuus näyttää itse asiassa niin luontevalta, että siihen totuttuaan ei 2D-tilaan ole enää paluuta. 3D:nä: **** - Tonppa |
Motorstorm: Apocalypse on kehittynyt edeltäjistään melko maltillisesti mutta oikeista paikoista. Vaikka tarina ei suurta taidetta olekaan, se auttaa pitämään kiinnostuksen yllä kisasta toiseen. Liitoksissaan repeävään kaupunkiin on jäänyt joukko turvallisuudestaan piittaamattomia huligaaneja, jotka häiritsevät kilpa-ajoa heittelemällä polttopulloja ja jumittumalla renkaiden väliin. Kaiken lisäksi paikalle on selittämättömästä syystä saapunut palkka-armeija, jolla tuntuu olevan kana kynittävänä Motorstorm-tapahtuman pääjehun kanssa.
Vaikka PS3:n julkaisun aikoihin Motorstorm olikin yksi markkinoiden parhaan näköisistä peleistä, sarja ei ole onnistunut pitämään edistyksellisyydestään kiinni, ainakaan tavallisella HD-ruudulla. Pölyn, savun ja irtoromun täyttämät radat pääsevät täysiin oikeuksiinsa vasta 3D:nä, ja vaikka kolmannen ulottuvuuden mukaanotto ei pelattavuuteen suuresti vaikutakaan, ilman sitä peli näyttää monellakin tapaa latteammalta.
Äänimaailma täyttää minimistandardit, ja vaikka musiikkia yritetäänkin pelin kotisivuilla hehkuttaa, monotoninen jumputus käy nopeasti tylsäksi. Motorstorm: Apocalypse on pitkästä aikaa peli, jolta olisi toivonut mahdollisuutta soittaa itse valittua musiikkia, mutta ominaisuus ei ole tuettuna.
Hetkenkö hupia vain?
Tarinan lisäksi Apocalypsen yksinpeli tarjoaa muutakin tekemistä. Jokaiselle radalle on kätketty neljä tai viisi keräilykorttia, joiden löytäminen on oma haasteensa eikä kerääminenkään onnistu automaattisesti. Ja vaikka tarinassa etenemiseen riittää kilpailussa sijoittuminen viiden tai kolmen parhaan joukkoon, vain voittamalla saa avattua radasta erityisen hardcore-haasteen. Apocalypse tuokin mieleen jonkinlaisen korkeiden tuotantoarvojen Gripshiftin.
Luonnollisesti mukana on myös 16 pelaajan moninpeli, vaikka ainakin vielä peliseuran löytyminen tuntuu olevan kovin hankalaa. Tilanne saattaa korjautua jatkossa, sillä pelin julkaisua on monella alueella lykätty Japania kohdanneen katastrofin seurauksena. Mutta ainakin pienillä pelaajamäärillä online-kokemus tuntuu ilahduttavan ongelmattomalta.
Motorstorm ei koskaan ollut rikki, siksi siis sitä ei ole juuri tarvinnut korjailla. Apocalypse on kuitenkin pikku parannuksineen sarjan tähän asti paras peli. Valitettavasti ärsyttävä kuminauhatekoäly ja huolettomasti kylkeen kaahailevat tietokonekuskit kuluttavat yhden tähden arvosanasta pois. Aika näyttää, saako moninpeli lunastettua sen takaisin.
Kommentit
Kyllä ainakin itse pystyn kuuntelemaa...
Kyllä ainakin itse pystyn kuuntelemaan omaa muzakkia tätä pelatessani. Enpä nyt sitten tiedä jos arvostelu on revikka-koodin pohjalta laitettu kasaan (miltä minusta vähän tuntuu) mikä ei tue tuota ominaisuutta.
Mainio peli, MotorStormia tulen fanittamaan vaikka tulisinkin pitämään häntäpäätä kuumana loppuelämäni. Se voi vain tarkoittaa että sarjassa on jotain erityistä imua. Kiitokset arvostelusta!
Muggshotter: Arvostelu on tosiaan teh...
Muggshotter: Arvostelu on tosiaan tehty arvostelukoodilla, joka ei ilmeisesti aivan täysin vastannut myyntiversiota.
Kommentoi
Kirjaudu kommentoidaksesi