Sega Vintage Collection: Streets of Rage (XBLA)

Sivuttain etenevät beat 'em upit jäivät uusien mätkintäpelien jalkoihin parikymmentä vuotta sitten. Live Arcadessa julkaistu Sega Vintage Collection: Streets of Rage -kokoelma tarjoaa taottavaa genren kultakaudelta. Yhteistyössä nujakoinnin hauskuus ei ole hävinnyt, vaikka tekninen toteutus tuntuukin jo antiikkiselta.

800 MS-pisteen (noin 10 euroa) hintainen paketti niputtaa yhteen Streets of Rage -sarjan kaikki kolme osaa. Aiemmin trilogian pelit pystyi ostamaan latauspalveluista erikseen, mutta triplakimpun ilmestyttyä yksittäiskappaleet katosivat valikoimista.

Takavuosien turpakäräjät

Alkujaan Sega Mega Drivelle julkaistu kolmikko on nostalginen tuulahdus menneestä. Hahmosuunnittelu on japanilaista sanan oudoimmassa merkityksessä, ja musiikkisaundit herättävät huvitusta. Menneistä ajoista muistuttelee myös äärimmäisen ankara vaikeustaso. Hyvä niin, sillä ilman uusintayrityksiin kuluvaa aikaa pelit voisi läpäistä yhdessä illassa.

Vuonna 1991 ilmestynyt ensimmäinen Streets of Rage on ottanut vuosikymmeniltä pahiten osumaa. Grafiikka on karua eikä pelattavuuskaan yllä jatko-osien tasolle. Perusvihollisten lisäksi pomovastuksiakin kierrätetään armottomasti. Sama kierrätystrendi vaivaa myös sarjan myöhempiä osia. Kaksinpelinä avauksen tahkoaa kuitenkin mielellään.

Streets of Rage 2:n parissa on vaikea uskoa, että edeltäjä julkaistiin samalle konsolille vain reilua vuotta aiemmin. Niin suuren harppauksen kakkonen  ottaa eteenpäin. Erittäin viihdyttävä jatko-osa on myös kestänyt ajan kurmotusta kiitettävästi. Pelimekaniikkaa on paranneltu reippaasti ja värikäs ulkoasukin miellyttää silmää.

Sarjan kuopus Streets of Rage 3 pyrki jatkamaan kehitystä mutta ottaa myös pari askelta taaksepäin. Päätöntä juonta kuljetetaan nyt lyhyillä välivideoilla ja muitakin lisäyksiä on tehty sinne tänne. Samalla taistelusta on tehty entistä nopeampaa ja monimutkaisempaa. Kolmonenkin on erittäin viihdyttävää kimppapelattavaa vaikka häviää tappelun edeltäjälleen noin rystysen mitalla.

Uudistuksista huolimatta trilogia myös toistaa itseään. Vaikka grafiikat on tehty joka kerta kokonaan uusiksi, kierrätetään samoja vihollisia osasta toiseen. Kun samoista liikalihavista liekinsylkijöistä kohtaa jo kolmannen inkarnaation, toivoisi kehittäjien keksineen enemmän jotain uutta.

Raivon kadut remontissa

Streets of Rage -paketti on osa Sega Vintage Collection -sarjaa, jonka jokainen julkaisu sisältää kehittäjän takavuosien hittipelejä. Nimen etuliitteen lisäksi boksit kierrättävät myös samaa valikkorakennetta ja tallennusjärjestelmää.

Kierrätyspohja toimii riittävän hyvin. Pelihuoneeksi mallinnettu aloitustila on yksinkertaisesti ruma, ja tallennussysteemi tuntuu turhan monimutkaiselta. Muuten peruspalikat ovat kohdillaan. Vapaaehtoinen grafiikkafiltterikin pehmentää teräväpiirtopikselit katseenkestäviksi.

Segan vanhat latauspalveluiden retrojulkaisut eivät liialla panostuksella ylpeilleet. Lisäsisältöä ei ollut ja emulointikin oli hoidettu mahdollisimman vähällä vaivannäöllä. Sega Vintage Collection: Streets of Rage parantaa hieman. Lisäsisältönä kokoelmaan kuuluu pelien amerikkalaiset, eurooppalaiset ja japanilaiset lokalisoinnit. Rivipelaajalle lisäys on varsin yhdentekevä, mutta innokkaampi harrastaja voi vertailusta innostua.

16-bittistä lystiä

Vaikka Sega Vintage Collection: Streets of Rage häviää nykypeleille kestossa ja monipuolisuudessa, niin puhtaassa hauskuudessa konkarit loistavat edelleen. Yksinäisille asfalttiviidakon sankareille kähinä voi käydä tylsäksi, joten kannattaa kutsua kaveri pelaamaan saman ruudun ääreen. Kahden hengen yhteistyö hoituu myös netissä.

Streets of Rage viihdyttää ilman nostalgiaakin. Simppeli kimppapeli ei vaadi liikaa opettelua, joten uudetkin pelaajat oppivat nopeasti katujen tavoille.