Tennis in the Facessa on tarkoituksena lyödä tennismailalla palloja sekä energiajuomatölkkejä kohti tekoälyvastustajia. Energiajuoman suurkuluttajat pitäisi saada kaatumaan mahdollisimman vähillä lyöntikerroilla. Jottei taistelusta tulisi liian hankalaa, on joihinkin kenttiin laitettu apuvälineitä, kuten metallikasoja sekä pommeja, jotka saattavat räjähtää osumasta. Oikeaoppinen apuvälineiden hyödyntäminen parantaa voittomahdollisuuksia huomattavasti. Turhat alkulöpinät jäävät lyhyeksi ja taistelu Explodz-tehdasta vastaan aloitetaan heti. Kenttiä on yhteensä reilu sata, joten tahkoaminen ei ihan heti lopu kesken.
Osu hipsteriä naamaan
Tennis in the Face ei todellakaan ole vakavien ihmisten peli, vaan ennemmin hulvaton kokemus. Vastassa on hauskaakin hauskempia henkilöitä, kun taisteluareenalla nähdään mellakkapoliisi donitseineen, bisnesmies salkun kanssa ja valittava hipsteri kahvimuki kädessä. Erityisesti pidin hetkistä, jolloin sain heittää räjähtävän energiajuomatölkin hipsterin eteen ja katsoa kuinka tämä lentelee pitkin seiniä. Minulla taitaa olla hieman antipatioita hipstereitä kohtaan.
Ohjaaminen tapahtuu liikuttamalla vasenta tattia, jolloin ruudulle ilmestyy viiva ammuksen lentoradan merkiksi. Kun radan suunta on valittu, tarvitsee enää lyödä ohjus tennismailalla. Jos Peteltä jää tarpeeksi ammuksia käyttämättä yhden taistelun jälkeen, ojennetaan hänelle kultainen kruunu täydellisyyden merkiksi. Välillä palkkion saaminen on tehty hankalaksi, joten itselläni jäi useasta taistelusta kyseinen merkkipaalu saavuttamatta.
Pelissä pärjää pitkälle loogisella päättelytaidolla, mutta valloituksen edetessä ei voi olla huomaamatta, etteikö tuurilla olisi myös osuutta asiaan. Joskus tuntuu siltä, että tennispalloja on vain lätkäistävä minne sattuu ja toivottava, että voitto saadaan kotiin. Kenttien vaikeustaso vaihtelee rajusti, sillä jotkut menevät läpi liian helposti ja toisiin jumiutuu lopullisesti. Kaikkia ei kuitenkaan ole pakko läpäistä, joten vaikean hetken koittaessa kentän voi jättää pelaamatta.
Mellakka loppuu lyhyeen
Vaikka sisältöä on runsaasti, peli on lyhyt. Kyseessä on yhden illan kokemus, joka on ohi liian nopeasti. Lopussa häämöttävään pomo-otteluun pääsee käsiksi muutaman tunnin jälkeen, jonka myötä energiajuomatehdas on valloitettu. Pelaamista kyllä riittää, jos haluaa ansaita jokaisesta kentästä kultaisen kruunun. Itselläni tähän ei kuitenkaan riittänyt mielenkiinto, sillä osa vastustajista oli todella hankala saada kumoon tietyllä lyöntimäärällä. Mukaan on laitettu myös muutama minipeli päätarinan sisälle, mutta nämä jäävät hieman irrallisiksi.
Grafiikaltaan Tennis in the Face on sarjakuvamainen. Selkeät linjat toimivat pelissä erinomaisesti, joten tämä pulmapeli ei moderniutta kaipaa. Hahmojen grafiikat on suunniteltu erinomaisesti ja tämä tekee niistä hyvin mielenkiintoisia. Jokaisella tehtaan puolustajalla on oma asukokonaisuutensa, joka vahvistaa hahmon omaperäistä olemusta. Äänipuolella olisi kuitenkin parannettavaa. Tennispallojen sekä räjähteiden äänet kuulostavat aidoilta, ja alkuintrossa oleva kappale antaa hyvän säväyksen. Itse pelin aikana musiikki muuttuu yksitoikkoiseksi, ja jäinkin kaipaamaan siihen menevämpää otetta.
Tennis in the Face on piristävä lisä konsolin kirjastoon. PlayStationilla pelaaminen on huomattavasti hauskempaa kuin puhelimella näpertäminen. Ison ruudun elämyksestä johtuen tästä yksinpelistä saa helposti tehtyä myös kaveriporukalle sopivan. Kenttiä voi suorittaa vuoronperään tai auttaa ystävää pääsemään eteenpäin.
Kokonaisuudessaan peli on hinta-laatusuhteeltaan hyvä. PlayStation 4 -versio maksaa pelaajalle 4,95 euroa, joten sen lataaminen ei tuo suurta lovea rahapussiin. Tennis in the Facen perusidea on kunnossa ja se on hieno tuotos suomalaiselta pelistudiolta. Vielä löytyy kuitenkin kehitettävää esimerkiksi lyöntitarkkuudessa ja kenttien välisissä vaikeuseroissa. Jään innolla odottamaan uusia taisteluareenoita ja hipstereitä.
