Jurassic Worldin dinot ovat vallanneet jälleen elokuvateatterit vähintäänkin kohtuullisten katsojalukujen kera. Lisenssipelin taakse taas on pestattu kiitellyistä huvipuistosimulaattoreistaan tuttu Frontier Developments. Kaiken tulisi siis olla hyvin – ja kas kummaa, niinpäs onkin!
Dinosauruksia ja sirkushuveja kuluttajille, halleluja!
Jurassic World Evolutionin peruspalikat ovat enemmän kuin kunnossa. Pelaaja loikkaa dinosauruspuistojumalan saappaisiin, tarkoituksena saada aikaiseksi kylliksi leipää ja sirkushuveja sangen vaativalle asiakaskunnalle. Huomioitavia seikkoja ovat luonnollisesti ne rulianssin päätähdet eli dinosaurukset, vieraille tarjottavat huvitukset sekä puiston eri osakkaiden näkövinkkelit koko sirkuksen pyörittämiseen. Tyytyväisinä täytyisi pitää niin tiede-, viihde-, kuin turvallisuuspuolen köörikin. Sekametelisopasta ei ole kuitenkaan lähdetty tekemään nippelintarkkaa mikromanagerointia, vaan homma pyörii alusta loppuun mukavan pääpiirteisesti, enimmäkseen ilman turhaa hiustenhalkomista.
Dinopuistossa kun ollaan, täytyisi niiden vetonaulojen sykähdyttää perussauruksiin tottuneet kuluttajat. Onneksi väkeä voi lähettää arkeologisille kaivauksille ympäri maailman, minkä lisäksi geenitutkijat voivat heittää kuvioihin vielä omat vinkeensä. Kunhan puistosta löytyy tällainen erikoispätevä yksilö tai kaksikin, pysyvät asiakkaat kohtuullisen tyytyväisinä tuoden puistoon tasaisen rahavirran. Lisätuottoja tipahtelee niin hotelleista, burgerikojuista kuin matkamuistomyymälöistäkin. Luonnollisesti kaiken takana pitäisi olla kestävä ja hyvin suunniteltu infrastruktuuri sähköjohdoista kulkureitteihin ja – mikä tärkeintä – kestäviin aitauksiin saakka.
Perhonen heiluttaa siipiä… jne jne.
Kunhan ihmisasiakkaat ovat hoidossa, tulisi itse päätähtienkin asuinolojen olla kunnossa – muuten on meinaan nopeasti piru merrassa. Mikäli samaan aitaukseen haalii vaikkapa velociraptor-lauman ja sen iki-ihanan T-Rexin, osoittautuu Ian Malcolmin paasaama kaaosteoria nopeasti todeksi tappajaotusten kaataessa viatonta asiakaskuntaa kuin viljaa. Heitetäänpä soppaan vielä pirulliset sabotöörit, satunnaiset sääilmiöt ja hajoilevat voimalaitokset, niin hyvä ei heilu. Kunhan se tasapaino kuitenkin kertaalleen löytyy, ei menestyksekkään puiston suunnitteleminen ole edes järin ison työn ja tuskan takana. Kehittäjät ovat onnistuneet löytämään sen kultaisen keskitien, jolloin pelaaminen on hauskaa, mutta ei kuitenkaan liian vaivatonta. Kunnioitettava suoritus.
Viisi eri saarta tarjoavat pelaajalle valmiita dilemmoja myrskyn runtelemasta puistosta rahapuutteessa kituvaan kompleksiin. Oma puisto kohoaa uuteen kukoistukseen enimmäkseen maalaisjärjellä, eikä suoranaisesta haasteesta voi suuremmin puhua. Alkuperäissaari Isla Nublarin jylhät maisemat tarjoavat loputtoman budjetin lisäksi eniten lääniä vapauttaa ne suurimmatkin visiot valloilleen. Uusia teknologioita aukeaa mukavan tasaiseen tahtiin koko kampanjan ajan, joten reilut kymmenen tuntia elämästä lohkaiseva homma ei ehdi missään vaiheessa maistua puulta. Allekirjoittaneella pelimittarissa on tällä hetkellä reilut 30 tuntia, joten paljon on tehty oikein.
Dinoja läheltä, dinoja kaukaa, dinoja sieltä, dinoja täältä
Frontier Developmentsin kyhäämän pelimoottorin graafinen anti ei iske aivan tuhannen auringon voimalla, mutta kauaskaan ei onneksi jäädä. Ne monimutkaisimmat puistot kaukaa kuvatessa ja nopeasti kameraa liikutellessa kyykyttävät jopa Xbox One X:n ruudunpäivityskyvyn mutta ei kuitenkaan häiritsevissä määrin. Ilahduttavasti zoomaus onnistuu aina jeepin takaspoileriin saakka, eikä kehittäjien tarvitse tällöinkään hävetä tuotostaan. Toki nelipyöräisen alta loikkivat ihmismassat eivät ole sieltä luonnollisimmasta päästä, mutta eipä moinen liene nykytekniikalla mahdollistakaan. Ne kiistattomat päätähdet eli dinosaurukset näyttävät lähikuvissa tyylikkäiltä. Nokkelana lisänä valokuvamoodissa näpsityistä otoksista saa myös digitaalista valuuttaa, mikä taas voi pelastaa akuutissa rahapulassa kituvan puistoraakileen.
Dinofaneille ja simppeleistä rakenteluista pitäville
Jurassic World Evolution on hauska rakentelupeli moista kaipaavalle – eipä niitä järin paljoa ole tarjollakaan. Kokonaisuus hyödyntää lähdemateriaalia mainiosti, minkä lisäksi mukaan on haalittu oikeita leffoista tuttuja kasvoja Bryce Dallas ”Ron Howardin tytär” Howardista aina ihanan vinkeään Jeff Goldblumiin saakka. Monimutkaista näpertelyä kaipaavat eivät saa paljoa irti dinopuiston kyhäämisestä, mutta aivot narikkaan -rakentelusta pitävät saavat Jurassic World Evolutionista helposti uuden suosikin.
