Kaduilla ei ole nimiä
Ympäristöt eivät siis ole tylsänruskeita tai harmaita luolia, vaan kaupunkimaisen värikkäitä neonvaloineen ja puistoineen. Tarkoituksena on suorittaa ennalta määrättyjä tehtäviä itselle sopivaan tyyliin. Kun hommat on hoidettu, on aika siirtyä seuraavaan satunnaisesti luotuun maailmaan. Ei ole väliä räiskitkö koko alueen tyhjäksi vai hiivitkö huomaamattomasti, kunhan työ tulee tehdyksi. Käytössä on vain yksi elämä, joten jokainen väärä liike voi johtaa kuolemaan. Idea on yksinkertainen, mutta Streets of Roguen maailma sisältää runsaasti huumoria sekä yllätyksiä.
Huumori näkyy jo hahmovalikoimassa, jota voisi kuvailla kattavaksi. On hiipparia, sotilasta, hakkeria, lääkäriä, gorillaa, kummitusta ja monia muita. Jokaisella on erityiskykynsä, mutta myös heikkoutensa. Esimerkiksi lääkärillä on parannuskeinoja, mutta hän on pasifisti, eikä siksi voi käyttää tappavia aseita. Kaikki hahmot eivät ole auki pelin alussa, vaan ne täytyy avata täyttämällä erikoisia tavoitteita. Baarimikko avautuu juomalla 15 alkoholijuomaa yhden pelin aikana, ja vampyyri tuhoamalla 20 hautakiveä.
Oman hahmon luontikin onnistuu, mikäli sopivaa ei muuten meinaa löytyä. Ylivoimaista superramboterminaattoria ei kuitenkaan voi tehdä, sillä kykypisteitä on käytössä vain 20. Negatiivisia ominaisuuksia valitsemalla pistepotti kasvaa, mutta silloin tyypille tulee väkisinkin heikkouksia, mikä tasapainottaa tilannetta.
Tapa ja nouda omalla tavallasi
Tehtävävalikoima ei ole kummoinen. Päätehtävät koostuvat enimmäkseen tappokeikoista ja esineen noudoista, mutta välillä vapautetaan vankeja tai tuhotaan generaattoreita. Jokaisella hahmolla on lisäksi oma suurempi tavoitteensa, jonka suorittamalla saa hyvin hahmon kehittämiseen käytettäviä kokemuspisteitä. Mielenkiinto tekemiseen tulee erilaisista toteutustavoista. Esimerkiksi tappokeikka lasketaan suoritetuksi, mikäli kohde häipyy kaupungista. Vangin vapauttamiseen saa lisäjännitystä hakkeroitumalla vankilan turvajärjestelmään ja vapauttamalla kaikki vangit. Kassakaappia vartioivan koviksen voi kutistaa ja talloa kengän alle. Mielikuvituksen käyttöön suorastaan kannustetaan. Töistä saatavat palkinnot vaihtelevat esineistä ja rahasta aina uusiin kykyihin.
Elävä maailma tuo omat haasteensa tehtävien suorittamiseen. Kaduilla kulkee varkaita, pummeja, jengejä sekä tietysti poliiseja. Onpa joissain paikoissa kummituksiakin. Poliisit voi lahjoa, pummin palkata apuriksi ja jengit voi usuttaa toistensa kimppuun. Mahdollisuuksia on runsaasti, kunhan vain hoksaa kokeilla. Lisäksi hommaa sekoittaa erilaiset muuttujat ja yllätykset. Esimerkkinä säteilypuuskat joiden aikana täytyy olla sisätiloissa tai kuolema korjaa. Mielikuvitukselliset yllätykset aiheuttavat monenlaisia tunteita paniikista naurunremakkaan. Täydellinen kaaos voi olla vain askeleen päässä.
Herkullista kaaosta
Graafisesti peli voi näyttää joidenkin mielestä luotaantyöntävältä, mutta pikseligrafiikan ystävät ovat kuin kotonaan. Maailmat ovat paikoitellen hieman liian tummia, mikä aiheuttaa pientä päänvaivaa. Yksityiskohtia saisi myös olla enemmän, mutta ilmeisesti tarkoituksena on ollut luoda minimalistisen futuristinen dystopia, jossa peli kieltämättä onnistuu hyvin. Äänimaailma sekä musiikit jäävät myös muun sisällön varjoon, eikä audiovisuaalinen toteutus yllä laadullisesti samalle tasolle. Pieni miinus tulee myös hieman kömpelöstä käyttöliittymästä, joka saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia menon äityessä hektiseksi. Nämä pienet moitteet voi helposti unohtaa, sillä harvassa pelissä voi saman pelikerran aikana joutua ryöstetyksi, kasata oman zombijoukkion ja joutua ninjojen salamurhaamaksi maksamattomien velkojen takia.
Streets of Rogue ylittää odotukset reippaasti, vaikka teos ei näytäkään kovin kummoiselta. Se imaisee helposti mukaansa, kunhan sille antaa mahdollisuuden. Vaikeustaso on alkuun varsin korkea, mutta tilanne helpottuu kokemuksen ja aseiden sekä ominaisuusvalikoiman karttuessa. Pitemmän päälle toiminta voi muuttua hieman itseään toistavaksi, mikäli erilaisia toimintatapoja ei huvita kokeilla. Silloin mukaan kannattaa ottaa kaveri tai kolme, joko samalta sohvalta tai netin välityksellä, jolloin hauskuus ja kaaos moninkertaistuvat.
