Joskus on vaikeaa elää oikein. Erityisen vaikeaa tämä on kultisti Naralle, joka määrätään joukkotuhoamaan kokonaisia maailmoja. Katumus seuraa perästä, joten Nara päätyy kääntämään kelkkansa ja puolustamaan siviilejä Circle-kultin maailmanvalloitusta vastaan. Tästä käynnistyy Naran sovituskertomus menneisyyden synneille.
Kaksi päähenkilöä on parempi kuin yksi
Varsinaisia päähenkilöitä on kaksi: Mass Effectin Jackista vaikutelmansa ammentava, mentaalivoimia käyttävä Nara sekä hänen tietoinen aluksensa Forsaken. Heidän keskinäinen suhteensa on jännitteinen, sillä Naran loikatessa Forsaken oli hylättävä vuosikausiksi piilopaikkaan. Kultin hyökkäys pakottaa kaksikon takaisin yhteen, mutta irti revittyä sidettä ei niin vain paikatakaan. Kumppanuuden jälleenlöytäminen on toinen taustakertomus varsinaisen sovitusmatkan lisäksi.
Koko seikkailu tapahtuu aluksen kyydissä, eikä apostolinkyytiin laskeuduta kuin välivideoiden ajaksi. Ohjaustuntuma PC:llä vaatii hieman harjoittelua, sillä aluksen kääntely tapahtuu hiiren avulla. Käytännössä kehittäjien lupaama tuntuma vaatii kontrollerin tai ilotikun käyttöä – vaikka todistettavasti myös minä onnistuin nauttimaan menosta pelkällä hiiri-näppiskombolla.
Lentäminen on silkkaa arkadia, eli kepeää koiratappelua. Nollagravitaatiossa lennellessä edes ilmanvastuksesta ei tarvitse välittää, joten kääntyminen on varsin vauhdikasta. Aluksella on kolme vapaasti käytettävää nopeustilaa: normaali, jossa kääntyminen on hyvin nopeaa; buustitila, jossa kääntyminen kärsii, mutta vihollisten väistely helpottuu sekä erillinen supernopea matkantekonopeus. Taistelussa asevalikoiman kontrollointi on tärkeää, sillä kolme aselajia kelpaavat eri tarkoituksiin. Tarjolla on suojia vaurioittava laser, panssaria moukaroivat ohjukset ja viimeistelyyn käytettävä konetykki.
Nara on maagisen tehokas lentäjä-ässä. Alus ei ole pelkkä kaartotaisteluun kykenevä hävittäjä, vaan ketterästi liikuskeleva kone. Forsaken menee napin painalluksella driftaustilaan, jossa kääntyminen on nopeaa ja väistely onnistuu myös sivuttain. Lisäksi psyykkisillä taidoilla varustettu pilottimme pystyy helpottamaan taistelua monilla tempuilla, esimerkiksi viholliset ilmaisevalla tutkalla ja teleportaatiolla.
Visuaalisesti komea avoin maailma
Vaikka taisteleminen vaihtelevissa ympäristöissä on Choruksen kovaa ydintä, on kyseessä avoimen maailman seikkailu. Sektorit ovat melko suuria, joten alivalonnopeuteen kiihdyttävälle superbuustille on käyttöä. Lisäksi tarjolla on pikateitä, jotka buustaavat aluksen entistä kovempaan nopeuteen. Näillä avaruuden autobahneilla ei valitettavasti tunneta kaistoja tai ryhmittymistä, joten silmät on syytä pitää auki – nokkakolari on kohtalokas. Onneksi automaattinen tallennus tapahtuu varsin tiuhaan tahtiin.
Tehtävät voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä, ja sivutehtävistä palkitaan rahalla ja uusilla komponenteilla. Naran tutkavaisto toimii myös taisteluiden ulkopuolella, joten ahkeralla skannailulla on mahdollista löytää aarteita tai jopa uusia tehtäviä. Aluksen ja Naran taitojen buustailu löydöksillä tarjoaa melko yksinkertaisia prosenttibonuksia.
Tutkimusmatkailu on helppoa ja mukavaa. Sektorin kartta toimii intuitiivisesti, sillä kaikki rakennelmat ovat yleistasolla heti näkyvillä, ja vieraillut alueet värikoodataan selkeästi. Visuaalisesti Chorus on todella vaikuttava aluksen kiitäessä asteroidikenttien välitse huimaavalla nopeudella. Avaruus on visuaalisesti monipuolinen, eivätkä kuvankaappaukset kykene välittämään pelin täyttä loistoa sen ansaitsemalla tavalla.
Kyynistä avaruusoopperaa
Choruksen avaruusooppera on erinomainen, positiivinen yllätys joulukauden pelikatalogeihin. Vaikka ensivaikutelma antaa ymmärtää kyseessä olevan vain yksi avaruusammuskelupeli muiden joukossa, tuo tarinankerronta aidosti lisäarvoa silkalle koirataistelutykittelylle. Naran ahdistuneisuutta tuodaan esille jatkuvalla päänsisäisellä keskustelulla ja kuiskailulla, jolla hahmo kommentoi tapahtumia itselleen – usein surullisesti tai jopa kyynisesti.
Kerrankin tarjolla on avaruuslentely, jonka fokus ei ole kaupankäynnissä. Chorus ei ole täysihintainen AAA-peli, vaan sen myyntihinta on 40 euroa. Tämä on erinomainen valinta, sillä loppujen lopuksi kyseessä on melko yksinkertainen, puolilineaarinen sivutehtävillä maustettu kertomus. Tällä kertaa yksinkertainen on kaunista, sillä tarinan lievästä kliseisyydestä huolimatta hahmot ovat mielenkiintoisia ja hyvin toteutetun eläväisiä.
On vaikeaa olla suosittelematta Chorusta pelaajille jotka nauttivat joko narratiivisista tai toiminnallisista peleistä. Hinta-laatusuhde on monella tapaa kohdillaan. Vaikka kyseessä ei ole laajuudeltaan tolkuton peli, niin onhan se nyt vain pirun komeaa ajaa varasta takaa kovalla nopeudella asteroidikentän murikoita väistellen!
