Prinsessakoulutussimulaation, roolipelin sekä visual novel -tyylin hybridi Long Live The Queen näki päivänvalon ensikerran vuonna 2012. Tuolloin teos julkaistiin PC:lle, Macille sekä Linuxille, ja se sai osakseen ihan positiivisia arvioita.
Teini-ikäisestä prinsessasta koko kansan rakastamaksi kuningattareksi
Nyt noin kymmenen vuotta ensijulkaisun jälkeen pirtsakka prinsessapeli saapuu myös konsoleille.
Teini-ikäisen prinsessa Elodien äiti, Novan kuningatar, on kuollut. Nyt kokematon tyttörukka joutuu nousemaan valtakunnan hallitsijaksi. Kruunajaisiin on aikaa 40 viikkoa ja tuona aikana Elodien täytyy opiskella kuningattaren tarvitsemia taitoja ja mikä tärkeintä, pysyä hengissä. Tämä ei tietenkään tule olemaan helppoa, sillä pahantahtoisia juonittelijoita löytyy sekä oman kotilinnan suojista että ympäröivistä valtakunnista.
Alkuasetelma tuntuu vähän kummalliselta: Elodien isä, Novan kuningas, on täysissä hengen ja ruumiin voimissa, joten miksi nuori tyttönen joutuu ottamaan hallitsijan ohjat käsiinsä? Tähän en ainakaan omien pelisessioideni aikana saanut vastausta, tai sitten vastaus vilahti ohi silmien.
Poliittisen juonittelun ja mutkaisten juonenkäänteiden täyttämä tarina on joka tapauksessa ihan mielenkiintoista seurattavaa. Ruusunpunaisia viboja lisää myös se, että prinsessa Elodie vaikuttaa symppikseltä tyypiltä, joten hänen puolestaan tulee hurrattua.
Hupsista, kuolin taas!
Teoksen aikana kuollaan useasti – pelin läpäiseminen hoituukin yrityksen ja erehdyksen kautta. Ensimmäisellä pelikerralla teosta onkin siis melkeinpä mahdoton läpäistä.
Jokainen viikko kuluu samalla kaavalla: ensin päätetään opiskeltavat taidot, jonka jälkeen on vuorossa viikoittainen tapahtuma eli eräänlainen valintatilanne. Viimeisenä on luvassa viikonloppu, jonka aikana Elodie viettää vapaa-aikaansa ja valmistautuu alkavaa viikkoa varten muokkaamalla mielialojaan.
Pikku prinsessan kohtalo määräytyy pelaajan tekemien valintojen ja opiskeltujen taitojen perusteella.
Opiskeltavia taitoja on valittavissa kymmeniä ja näihin lukeutuvat muun muassa tanssiminen, historian tuntemus sekä kuninkaallisen käytöstavat. Jokaisen taidon maksimi on sata pistettä.
Mielialojen vaihtelua
Tulevan kuningattaren mieliala vaikuttaa taitojen oppimiseen. Esimerkiksi yksinäiseksi itsensä tunteva prinsessa saa bonuspisteitä keskustelutaitoihin, mutta miinusta kuninkaalliseen käyttäytymiseen. Mielialojen vaikutus tuntuu joissain tilanteissa vähän omituiselta: miksi yksinäinen prinsessa mukamas oppii paremmin keskustelemaan?
Valintatilanteissa onnistuminen riippuu siitä, onko Elodie nostanut juuri siinä tapauksessa tarvittavan taidon tarpeeksi korkealle. Esimerkiksi eräässä kohdin prinsessan tuomittavaksi saapuu vaimonsa murhasta syytetty mies. Jos tuleva kuningatar on opiskellut tämän tapahtuman vaatimia taitoja, päättyy kohtaus ainakin Elodien kannalta onnellisesti. Jos tarvittavat taidot eivät ole hallussa, niin prinsessalle saattaa käydä köpelösti. Valinnoilla on siis merkitystä ja kaikki tuntuu vaikuttavan kaikkeen. Osittain tämän vuoksi peli vaikuttaa joskus vähän sekavalta.
Ei huono
Long Live The Queen on mukiinmenevää ajanvietettä ja visual novel -peliksi yllättävän moniulotteinen. Koko teos on kuitenkin sen yhden ja saman kaavan toistamista yhä uudelleen ja uudelleen eikä vaihtelua juurikaan ole tarjolla. Kyllästyminen iskee nopeasti, mutta toisaalta halu päästä loppuun saakka saa pelaajan yrittämään pelin läpäisemistä kerta toisensa jälkeen.
Itse pelasin Long Live The Queenia upouudella Xbox Series X -konsolillani. Minulla on kuitenkin sellainen kutina, että parhaiten teos sopii vähän pidemmän juna- tai bussimatkan ratoksi, Nintendo Switchin ruudulta pelattuna.
