Ei voi kiistää sitä, etteikö vuosi 2003 olisi todellakin ollut onnistunut Xboxille. Oli erittäin mielenkiintoista todistaa konsolin eliniän kakkosvaihetta. Tuo vaihehan on se, jonka aikana pelintekijät kokeilevat laitteen rajoja. Niitä todellakin kokeiltiin ja tulokset ovat tyydyttäviä. Project Gotham Racing 2 on erittäin näyttävää ja mainiota kaahailua yksin- että moninpelinä. Rainbow Six 3 toi erään legendaarisen pelisarjan PC puolelta konsolille, ja hienosti se sieltä tulikin, sillä PGR2:n kanssa se on pelatuimpia pelejä Livessä. Eikä se ollut ainoa tunnettu sarja, joka kääntyi Xboxille. GTA: Double Pack tiirikoitiin Sonyn yksinoikeuslukoista irti ja tuotiin Microsoftin talliin, minne sen kuuluukin kuulua. Ja tietenkään ei voi jättää mainitsematta oikeaa kaikkien brändien ukko ylijumalaa, eli Star Wars: Knights of the Old Republicia, joka räjäyttikin sitten koko potin. Tässä vain muutama esimerkki vuoden hiteistä. Loput löytyvät eri artikkelista täältä.
Vuosi 2004 on Xboxin eliniän kolmas vaihe. Tämä merkitsee sitä, että kun nyt tiedetään mihin rauta kykenee, on aika keskittyä luomaan mielenkiintoisia pelejä. Toteutus on paljon helpompaa, kun laite on tuttu. Hyvältä vuosi tältä osin näyttääkin. KOTOR:in ystävät varmasti odottavat kovasti Jade Empireä. Ei ole epäilystäkään etteikö BioWare osoittaisi lahjakkuutensa tälläkin kertaa aivan kuten he tekivät KOTOR:in kanssa. Half-Life 2 on toinen suorastaan fanaattisesti odotettu peli, mutta saa nähdä ehditäänkö sitä saada valmiiksi vielä tämän vuoden aikana. Otogi 2 tulee olemaan todennäköisesti jopa näyttävämpi kuin edeltäjänsä, kunhan vain tänne eurooppaankin aikanaan ehtii. Eikä tietenkään voi jättää mainitsematta kaikkien FPS-pelien tämän hetkisen kuninkaan, eli Halon, toista tulemista. Mikä tahansa voi flopata, mutta todennäköisyydet tähän Halo2:n kohdalla ovat todella pienet.
Vuosi 2004 näyttää siis hienolta, mutta elämme tätä kolmatta vaihetta. Tämän pitäisi ainakin teoriassa asettaa tiettyjä uusia tavoitteita, mutta toistaiseksi ei näytä siltä, että niihin ollaan vastaamassa. Kun käy läpi esille nostamiani pelejä, voisi luulla että on edelleen vuosi 2003. Syy on tämä: Jade Empire – roolipeli tyyliin KOTOR. Half-Life 2 – FPS-ammuskelua. Otogi 2 – suoraviivaista samuraitoimintaa. Halo2 – jälleen FPS. Roolipelejä, ammuskelua, mättöä, miekkarallia, lisää ammuskelua, urheilua, autoilua ja ammuskelua. Sanoinko jo ammuskelua? Missä ovat erityyliset simulaatiot? Entäpä strategiapelit? Tosimiehen sotapelit? Joistakin genreistä löytyy toki ideaa uudistavia edustajia, kuten Fable ja BC, mutta mitään oikeaa uutta sisällöllistä vaihtoehtoa ne eivät tuo, sillä nämä ovat kuitenkin pohjimmiltaan tyypillisiä roolipelejä, tosin rajoja rikkovasti toteutettuna. Tarkoitukseni ei olekaan väittää, etteikö Xboxille suunnitteilla olevat pelit olisi hyviä. Tulen varmasti itsekin viettämään monia unettomia öitä Halo2:n ja Jade Empiren äärellä. Ongelma on mielestäni siinä, että tässä vaiheessa pitäisi pelien sisältöönkin kiinnittää vähintään yhtä paljon huomiota kuin viime vuonna kiinnitettiin niiden toteutukseen. Erityisen ilmiselvää tämä on Liveä tukevien pelien kohdalla, tai siis niiden, joita ei ole olemassa. Mitä jos haluaisin pelata erän vuoropohjaista toisen maailmansodan strategiaa olohuoneen sohvaltani kaveriani vastaan ja samalla jutella niitä näitä headsetin välityksellä? Ei voi mitään, sellaisia pelejä ei ole, eikä tule. Hus siitä PC:lle muiden naavapartojen joukkoon. Konsolit ovat välitöntä ja kevyttä viihdettä varten.
Itse en tätä yleistystä ymmärrä, enkä sitä tule koskaan hyväksymään. Tiedän lukuisia pelaajia, jotka olisivat kiinnostuneita pelaamaan Xboxilla mm. lentokonesimulaattoreita, taktisia sotapelejä, tai vaikka huippurealistisia FPS-pelejä. Realismi on tässä avainsana. Tottahan toki Ghost Recon ja Rainbow Six 3 edes yrittävät huijata keskivertopelaajaa luulemaan, että niillä olisi jotain tekemistä realismin kanssa. Kyseisten pelityyppien veteraanit tosin pystyvät hetkessä kertomaan, että niiden realismi on todella pahasti vesitetty konsoleilla varsinkin jos vertaa niitä PC:n esi-isiinsä. Luulisi olleen mahdollista esimerkiksi Rainbow Six 3:een jättää pelaajalle vaihtoehto säätää pelistä niin realistisen tai arcademaisen kuin huvittaa, tai jopa jättää PC:ltä tuttu tehtäväsuunnitteluvaihe ennalleen niin, että sitä voi käyttää jos haluaa. Tämän tyylisten ratkaisujen luulisi vain nostavan myyntilukuja entisestään. Vaikka erilaiset simulaatiot jätetäänkin sikseen, miksi Liveen ei ole vieläkään tehty yhtään varteenotettavaa strategiapeliä? Miksi sellaista ei ole edes suunnitteilla? Tekeillä oleva Full Spectrum Warrior onneksi tuntuisi tuovan jonkin verran helpotusta tähän asiaan, mutta puheet alunperin armeijalle suunnitellun pelin keventämisestä pelaajille sopivaksi eivät jälleen kuulosta virtuaaliveteraanin korvaan ollenkaan hyvältä. Eikö kannattaisi harkita sen armeijalle kehitetyn version julkaisua normaalin ohella?
Olemassa on jo eräs toinenkin peli, joka tuo helpotusta, mutta ei kuitenkaan yksinään voi täyttää selkeää aukkoa tarjonnassa, nimittäin Steel Battalion. Ulkoisilta puitteiltaan se eroaa muusta tarjonnasta jos ei muuten, niin ainakin mukana tulevan jättimäisen ohjausjärjestelmänsä vuoksi. Vuoden aikana tuleva jatko-osakin tuo mukaan Live-pelimahdollisuuden. Ihan hyvä yritys, mutta olisi voinut olla parempi. Tässä nimittäin voi olla syy siihen, miksi simulaatiot saatetaan nähdä vain keski-ikäisten ukkojen elitistisenä viihteenä. Steel Battalion maksaa suunnilleen yhtä paljon kuin itse konsoli, jolle sitä myydään. Lisäksi pelin opettelukin vaatii jo kärsivällisyyttä, mikä ei sinällään simulaatioiden harrastajille pitäisi olla ongelma, mutta ei varmasti saa mukaansa alan uusia harrastajia. Tarvitaan pelejä, jotka voidaan porrastaa pelaajan kokemuksen mukaan. Olisiko esimerkiksi mahdotonta virtaviivaistaa Steel Battalionin ohjausta niin, että sitä voisi pelata pelkästään padilla? Jos haluaa kunnon hardcorekokemuksen, niin sitten voisi käydä erikseen ostamassa siihen tosimiehen ohjauslaitteet. Olihan vanhoina hyvinä aikoina PC:lläkin mahdollista pelata lentosimulaattoreita jopa pelkästään näppäimistöltä.
Tämä on haaste, johon Microsoftin pitäisi jo vuonna 2004 vastata, mikäli se aikoo nostaa konsolinsa muiden yläpuolelle. Pelkkä näyttävä grafiikka tai hyvät äänitehosteet eivät riitä. Tavanomaisia FPS-pelejä on jo nyt liikaa ja en varmasti ole ainoa, jota alkaa vaivata virtuaalisotaväsymys. Kilpailu näissä edustettuina olevissa genreissä on jo sen verran raadollista, että luulisi tekijänkin kannalta olevan helpompi iskeä markkinarakoon ja kehittää jotain mitä ei konsoleilla ole vielä olemassa. Luonnollisesti toteutuksen pitää tuoreissakin ideoissa olla hyvä, mutta idean itsessään pitäisi jo olla jotain ennennäkemätöntä. Sisältölähtöisyys tulisi pelisuunnittelussa olla aina se keskeisin asia. Markkinamiehiä tietenkin huolettaa se, miten uudenlaiset ideat tulevat myymään. En usko, että tässä on todellista huolta. Kaikenlaiset Civilizationit ja The Simsit ovat myyneet itseään helposti. Aliens versus Predator: Extinction, se ainoa reaaliaikastrategia, joka Xboxille on tehty, möi sekin keskinkertaisuudestaan huolimatta aivan tarpeeksi. Jos tuohon olisi ympätty lisää pelimuotoja ja verkkopelimahdollisuudet, olisi kyseessä ollut jo pienimuotoinen klassikko ja myynti olisi ollut paljon parempaa. Tuore ja hyvä idea kiinnostaa pelaajia aina. Jos sellaisen tekee, he kyllä tulevat.
