Oxenfree on kummitusjuttu seikkailupeli tai visual novelli, jossa kaveriporukka saapuu veneellä saareen pitämään hauskaa. Päähenkilö Alexilla on mukanaan matkaradio, jolla hän voi kokeilla virittäytyä eri taajuuksille vaikka saarelle ei kuulukaan radioasemat. Saarea riivaavat kummitukset osaavat käyttää radioaaltoja ja matkaradiolla leikkimisellä on ennalta arvaamattomat seuraukset.

Pelaaja juttelee koko ajan kavereidensa kanssa ja draamalta ei voi välttyä. Pelin alussa olin solmussa kun juttua tulee ja pitää vastata nopeasti ennen kuin puhekuplat haihtuvat. Näin se on myös Telltalen tarinapeleissä, että kun on saanut vastausvaihtoehdot luettua, on korkeintaan kaksi sekuntia aikaa vastata. Kun juttelun rytmiin pääsee sisään, peli alkaa maistua. Pelin ääninäyttely on hyvää ja pelin teinit käyttäytyvät luonnollisesti. Pelin päähenkilö ei ole mikään huippulahjakkuus joka tietää heti mitä pitää tehdä vaan vastausvaihtoehtoina on usein ”häh” tai ”mitä helvettiä”, mikä on virkistävää.

Pelin genreksi on merkattu Wikipediassa seikkailupeli, mutta tämä on lähempänä visual novellia, koska rupattelu on aika keskeisessä osassa peliä ja mitään kunnon ongelman ratkaisua tässä ei ole. Minkäännäköisiä taistelu tai toimintakohtauksia pelissä ei myöskään ole.

Alkulämmittelyn jälkeen pelasin pelin läpi yhdessä megaistunnossa. Pelillä on kova imuvoima. Tässä on sitten monta eri loppuratkaisua. Huhtikuun 2021 Indie Worldissa luvattiin pelille jatkoa viime vuodeksi. Ei ole vielä näkynyt, mutta nyt kiinnostus heräsi ihan uudella tavalla kun pelasin ykkösosan läpi.