Peli on humoristinen toimintaseikkailu. Switchille ilmestyi aiemmin Yoshi’s Crafted World, missä pelimaailma on valmistettu askartelutarvikkeista. Nyt maailma on valmistettu paperista ja paperista valmistetusta origamista. Tämä ei ole pikkupeli, vaan tässä on luvassa 30-tuntinen seikkailu.

Pelissä kohdataan paperisia Marion perinteisiä vastustajia, mutta tässä ne eivät ole vihamielisiä, ellei niistä ole taiteltu origamia. Jos vastaan tulee origameja, peli menee taistelumoodiin. Taistelumoodissa vihut pitää saada joko jonoon tai neliömäiseen muodostelmaan, jolloin on helpompi hyppiä niiden päälle tai lyödä vasaralla. Pelin taisteluja on monesti haukuttu tyhjänpäiväiseksi, mutta minulle nuo olivat mukavaa puuhastelua. Radiant Historian taistelut kävivät tympimään paljon enemmän. En ole varma kuinka huonosti perustaisteluita pitää pelata jotta siinä voisi kuolla? Vihuja ei tarvitse laittaa täydelliseen järjestykseen. Riittää että on vaikka yksi jono ja hoitelee loput seuraavalla kierroksella.

Peli on tehty humoristisella otteella ja sen vitseille saa nauraa. Pelin lopussa ollaan sorrettu taas ylimahtipontisuuteen ja synkkyyteen. Olisin kaivannut että loppu oltaisiin lyöty ihan läskiksi, mutta tässä mentiin varman päälle. Kriitikoilta saa kalastettua parempia arvosanoja tuollaisella ylimahtipontisella lopulla, kuin humoristisella lopulla.