Transistor on rooliseikkailu isometrisellä grafiikalla. Pelissä ohjataan mykkää punahiuksista naista, Rediä, jolla on seuranaan puhuva miekka. Miekan puhuessa pleikkaohjaimen lamppu väpättää.

Pelissä kuljetaan kaupungilla eteenpäin aina välillä pysähtyen tappelemaan robotteja vastaan. Peli pyörii samanaikaisesti reaaliaikaisesti että vuoropohjaisesti. Pelin saa koska tahansa pauselle painamalla R2:sta, jolloin voi suunnitella missä järjestyksessä antaa iskuja perille. Vuoron jälkeen tulee toipumisvaihe, jossa peli kulkee reaaliaikaisesti ja pitää juosta vihuja karkuun kun odottaa milloin saa laittaa pelin uudestaan pauselle. Toipumisvaiheessa ei voi lyödä. Kun toipumisvaihe on ohi, reaaliaikatilassa voi lyödä myös, mutta kannattaa ennemmin antaa iskut vuoropohjaisesti ettei tule turpiin.

Pelissä on roolipelimäistä hahmonkehitystä. Redillä on tasot ja hän saa uusia kykyjä joilla kurmottaa vihollisia. Kyvyt saa kolmeen eri moodiin. Päämoodiin, jossa kyvylle on oma nappi, mistä sitä käytetään. Päivitysmoodi, jolla parannetaan joitain toista kykyä, joka on päämoodissa. Tai sitten passiivinen moodi, jolloin kyky vaikuttaa taustalla koko ajan. Kykyjä on monenlaisia ja se on omanlaisensa puzzle selvittää miten kykyjä voi parhaiten hyödyntää ja mitkä kyvyt jättää rannalle.

Jos hahmonparannus puzzle on hallussa, peli menee läpi ilman lisätehtävien tekemistä. Pelin juoni on hieman kryptinen, enkä päässyt oikein kärryille. Peli tarjoaa mukavaa pähkäiltävää muutamaksi illaksi.