Gran Turismo5: progolue oli valitettavasti minulle pienimuotoinen pettymys. Ratoja oli vain muutama ja useimmat näistä olivat simppeleitä ovaaleita muutamalla mutkallaan. Nettipeli puolella kisailu tuntui parhaimmillaan turhauttavalta, ei siksi etteikö ajaminen olisi onnistunut mutta röyhkeät kilpakumppanit romuralleineen ja ihmeelliset haamuauto ratkaisut sekä kilpailu valikot toivat niin keskeneräisen kuvan pelistä.
Everybodys golf tuo mukavaa vaihtelua räiskintäpelien keskelle. Anime ulkonäöstään huolimatta peli sisältää varsin tiukan golf simulaattorin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
Yksinpeliä tarjoaa kymmenittäin samankaltaisia kilpailuja eri sää ja sääntö olosuhteissa. Tähän on tietysti mausteena lisätty pienimuotoinen hahmon kehitys sekä avautuvat radat sekä mailat. Muuten yksinpeli on pelin suurin heikkous.
Metal Gear solid4 vie neliosaisen sarjan hienosti päätökseen. Tarinassa ei olla liiemmin oikaistu vaan useimmat aiempien osien luomat kysymykset saavat tarvittavat vastaukset. Tarinan kerrontaa tehostetaan vielä runsailla puhekohtauksilla ja välianimaatioilla joita ei kuitenkaan pakoteta katsomaan mikäli haluaa suoraan toimintaan.
Narikon ja Kain tarina on kuvattu elokuvamaisesti.
ääninäyttely, grafiikka ja juoni on täyttä rautaa.
Pelin puutteena voisi mainita lyhyen keston, mutta vaikeusastetta nostamalla pelin kestoa voi pidentää tarpeeksi paljon.
Suosittelen kaikille mättö-pelien ystäville, tarinaa on kuitenkin paljon kilpailijoitaan enemmän.
Astetta realistisempaa jääkiekkoa, joskaan HD-grafiikat eivät tässä pelissä aiheuttaneet säväreitä.
Tekoäly pelaa kuitenkin rehdisti, toisin kuin kilpailijan näkemyksessä jääkiekosta.
Ainoa puutte on liigojen vähyys, mutta muutoin peli on silkkaa rautaa.
MGS4 on niitä harvoja pelejä, joissa on online-mahdollisuus, mutta yksinpeli kiinnostaa enemmän kuin verkossa pelleily. Monet kuitenkin näyttävät pitävän verkkomaailmaa suhteellisen mielenkiintoisena, sieltä löytää parhaina iltoina jopa 2000-3000 pelaajaa. Itselleni verkkomaailma on kuin hidastetun filmin katselua, vauhdin tunne katoaa kokonaan ja kokemus jää usein kovin laihaksi. Yksinpelistä en osaa vielä sanoa paljoakaan, kun Act ykkönenkin on vielä kesken. Innolla odotan, mitä uutta Kojima productions on saanut aikaan aikaisempien osien jatkoksi. Huumori ainakin tuntuu säilyneen.
Vauhtia ja toimintaa, paljon erilaisia aseita, paljon pelimuotoja ja pelaamisen vapaus pelikentillä! Siinä päällimmäiset ajatukset, jotka tulevat mieleen Warhawkista. Arcademaisuus ei välttämättä sovi kaikille, mutta itseeni se kolahtaa aivan täysin. Tilastojen runsaus isona plussana, niitä tulee monesti katseltua pitkäänkin lukuisten pelikierrosten jälkeen. Hinta- ja laatusuhde kohdallaan, toteutus huippuluokkaa. Jaksaa kiinnostaa vielä yli vuosi julkaisun jälkeenkin.
Yksinpeliä kokeilin muutaman tehtävän, vaikutti ihan hyvältä. Grafiikka ei ole niin näyttävää kuin Call of Duty 4:ssä, mutta äänimaailma ja strategisuus korvaa tätä puolta erittäin paljon. Samaa ei voi sanoa teknisestä toteutuksesta - pelistä pystyy kyllä nauttimaan, jos elää yhteysviiveen kanssa, mutta tämän pelin kupla poksahtaa saman tien kun tulee uutta ja parempaa tilalle. Olisi ansainnut 4-5 tähteä, nyt annan vain kolme hyvästä yrityksestä. Turhauttavaa todeta, että pelaan peliä melkeinpä puolipakolla, että saisin tarpeeksi vastinetta rahoilleni ja ei harmittaisi niin paljoa.