Ikinä en ole pettynyt minkään pelin, elokuvan tai kirjan loppuun yhtä pahasti, kuin Mass Effect 3:n loppuun. Pahinta kaikessa on se, että kyseessä on koko trilogian päätös joka jättää aivan liikaa avoimia kysymyksiä.
Lisätään soppaan vielä day-1 DLC From Ashes, joka oli huhupuheiden mukaan osa emopeliä vielä tammikuun ennakkoversioissa, ja kaikki muutkin erot tuon tammikuisen version ja lopullisen version välillä (netistä etsivä löytää lisätietoa tästä, mutta muunmuassa levyjä oli 1 enemmän) niin ei tälle voi kovin korkeaa arvosanaa antaa.
Loistavana tasoloikkavuonna 2011 korkeimmalle pomppasi Rayman. Koko peli on tehty pettämättömällä tyylitajulla ja pelattavuus on kunnossa. Tästä ei uusretro paremmaksi muutu.