Mestarivaras Garrett palaa rikospaikalle – ja karkaa yhtä huomaamattomasti kuin aiemminkin. Eidos Montrealin Thief saattaa ehkä aloittaa saagan uudestaan mutta pidättäytyy siitä huolimatta perinteissä. Silmistä kuvattu hiiviskelypeli vakuuttaa lyhyen esittelyversionsa perusteella, joskaan ei täysin ilman epäilyksiä.
Yhden kentän mittaisessa demossa Garrettin tehtävänä on varastaa arvokas timantti hulppeasta kartanosta. Samaan aikaan hieman kauempana rahvasjoukko valmistautuu nousemaan hallitsijoita vastaan, minkä merkitys näkyy vasta lopussa, kun aarteensa kähminyt mestarivaras joutuu pakenemaan tulimeren valtaamasta kaupungista.
Ennen hektistä karkumatkaa tempo on kuitenkin sopivan hillitty. Kartanon laitamilta alkanut kenttä tuntuu tulvivan vaihtoehtoisia etenemisreittejä, joita tekijät lupaavat jokaiseen tasoon. Hiiviskelyyn kannustetaan – siitä jopa palkitaan keikan lopuksi – mutta halutessaan tienoot voinee tyhjentää suhteellisen helposti vartijoista. Ainakin tekijöiden käsissä Garrett kukistaa kaksi vartijaa vähän turhankin helposti – alkuperäisten puristien harmiksi.
Hiiviskely toimii sen sijaan yksinkertaisin mutta suhteellisen onnistunein säikein. Ruudun alakulmassa sijaitseva näkyvyyttä merkkaava mittari on hieman keinotekoinen viritelmä. Se ajaa kyllä asiansa mutta aiheuttaa samalla tahattoman koomisia tilanteita, kun parin metrin päässä silmämuniin tuijottava vartija ei muka näekään Garrettia. Näköyhteyden lisäksi myös äänet ja yllättävät tapahtumat, esimerkiksi sammuvat soihdut, herättävät vastustajien huomion.
Mestarivarkaalla on lisäksi aimo repertuaari eri välineitä tehtävänsä suorittamiseen. Nuolia löytyy matkasta niin vihollisten tappamiseen, soihtujen sammuttamiseen kuin pullojen rikkomiseen. Tiirikointi on oma minipelinsä, jonka aikana ympäröivä maailma ei suinkaan pysähdy maagisesti, vaan jatkaa normaalia eloansa. Garrettia ei myöskään ole sidottu maan tasolle. Mukana kulkevalla koukulla pääsee helposti muun muassa muurien ja laatikoiden päälle, kun taas edellisosista tuttujen köysinuolien avulla kipuaa vaivatta vähän korkeammallekin.
Kokonaan uutena ominaisuutena saapuu Focus-mittari, jota käyttämällä Garrett pystyy muun muassa syöksymään lyhyitä matkoja, nopeuttamaan kähvellystä tai tiirikointia, aistimaan vihollisten kulkureitit ja aiheuttamaan tappavia tehoiskuja. Henkilökohtaisesti moiselle turhuudelle ei olisi ollut lainkaan tarvetta, sillä useimmiten tällaisen kyvyn mukanaolo myös pakottaa sen käyttämiseen.
Mukavaksi yllätykseksi peliin oli sisällytetty myös pienoisia ongelmatehtäviä, joissa pelaaja joutui käyttämään ketteryyden sijaan myös nuppiansa. Toki varsinaisen kohteen löytäminen huomaamatta tarjoaa jo reilusti mietittävää, mutta tällaiset lisukkeet saavat onnistuneen reissun tuntumaan entistä kiintoisammalta.
Alkuperäisten Thief-pelien ystävänä Garrettin uusi tuleminen tuntuu hyvällä tapaa vanhan lämmittelyltä. Dishonored onnistui jo herättämään henkiin sisällä odottaneen varkaan, mutta siinäkin taikavoimat – vaikkakin mukavat – helpottivat vähän liiaksi varsinaista hiippailua. Toivottavasti Thiefin Focus-kyky ei tee samaa tässä.
Thief ilmestyy vuoden 2014 aikana Xbox Onelle, PlayStation 4:lle ja PC:lle.
