The Witcher 3 jatkaa Geraltin tarinaa tämän metsästäessä rakkaimpiansa Wild Hunt -nimellä kulkevien aaveratsastajien käsistä. Samaan aikaan ihmisrotu on ajautunut suureen sotaan pohjoisten armeijoiden vyöryessä koko joukollansa kohti etelää. Geralt on totuttuun tapaan neutraali osapuoli koko selkkauksen suhteen, eikä liikauta evästäkään ilman sopivaa rahasummaa.
Edeltäjiensä lailla peliltä on lupa odottaa temaattisesti raskaita ja aikuismaisia aiheita, joita ei käsitellä teennäisen mustavalkoisin linssein. Tehdyillä valinnoilla on myös seuraamuksia, joista ainakin osa näkyy jo pelituntien aikana. Esimerkiksi alun eloisasta kylästä saattaa myöhemmin olla jäljellä vain rauniot, mikäli Geralt on mennyt neuvomaan kyläläisiä luopumaan perinteisistä puolustusrituaaleista. Ensimmäisen Witcherin ystäville kerrottakoon myös, että tyylikkäät sarjakuvastripit palaavat takaisin kertomaan noiturin tekojen seurauksista.
Esiteltävänä ollut saari ja sen lukuisat ympäristöt tarjoavat pohjoista aroa, jossa pystyy matkaamaan jalkain lisäksi muun muassa hevosella, laivalla ja pikamatkustuksella. Kokopelissä maisemien kirjo on suurempi. Vapaata samoilua korostaa dynaamisesti muuttuva sää, joka ei jää ainoastaan visuaaliseksi kikkailuksi. Myrskyisellä säällä heiveröiset paatit tuhoutuvat valtaviin aallokkoihin ja öisin metsiä kansoittavat vaarallisemmat petoeläimet. Tosin jo ihan puhtaasti silmäkarkkina ukkosmyrskyn taittamat puut luovat upeasti tunnelmaa.
Alueelle on lisäksi sijoiteltu lukuisia mielenkiintoisia kohteita, kuten rannikolle ajautuneita laivan raatoja, kaukaisuudessa siintäviä torneja ja kukkulan huipulle rakennettuja mökkejä, jotka tarjoavat aarteita ja lisäpuuhasteltavaa. Pelloilla ja metsissä kirmailevat eläimet tuovat maisemiin eloa ja metsästäjille turkkeja. Ilmeisemmin varsinaisessa pelissä voinee odottaa myös satunnaisia kärhämöitä scoia’taelin ja ihmisten välillä, vaikka tekijät eivät tätä aivan suoraan suostuneet paljastamaan.
Tehtävärakenne noudattaa The Elder Scrolls -sarjan peleille tuttua muottia. Geraltin matkassa kulkeva päiväkirja tallentaa kaikki tärkeät tapahtumat ja johdattelee kartan avulla oikeaan suuntaan. Kirjan sivuille rustataan myös tiedot hirviöistä ja niiden heikkouksista sekä parannellaan ja varustellaan omaa hahmoa.
Tehtävänanto on muutenkin aiempia osia hivenen dynaamisempi. Pääjuonen säikeet saattavat johtaa saumattomasti toissijaisten selkkausten pariin, ja satunnaiskohtaamisista voi poiketa niin ikään jotain pidempää ja palkitsevampaa. Hirviökohtaamiset saattavat venyessään johtaa tapettavan karkaamiseen, jolloin Geraltin täytyy ryhtyä jäljittämään saalistaan kykyjensä avulla.
Uudistetusta pelimekaniikasta ei esittelyssä saanut juuri sen kummoisempaa tuntumaa. Geralt näyttää liikkuvan aiempaa sulavammin vihollisten keskellä, kun taas parannellun tekoälyn pitäisi osata kiertää selkään ja toimia paremmin ryhmänä. Miekankäsittelyn lisäksi tutut taiat ja ansat pysyvät kuvioissa, mutta näihinkään ei sen enempää tuhlattu aikaa.
The Witcher 3 on odotuslistani kärjessä jo entuudestaan, eikä E3-esittely tehnyt muuta kuin vahvistanut pelin järkähtämätöntä sijaintia topissa. Kaikki on kaikin puolin parempaa ja avoin maailma näyttäisi tuovan Andrzej Sapkowskin rikkaan maailman konkreettisesti Geraltin käden ulottuville. Toki laajuudessa on aina omat ongelmansa tarinankerronnan ja sisällön suhteen, mutta tekijät ainakin lupailevat tekemistä riittävän yli sadaksi tunniksi.
The Witcher 3 ilmestyy vuoden 2014 aikana Xbox Onelle, PlayStation 4:lle ja PC:lle.
