Vaikka jenkkilän hulppeaan menoon ei olla päästy, jopa pienet festarit ovat keränneet vuosittain kymmeniä tuhansia kävijöitä. Näin kävi myös suomessa, jossa Tampereen messukeskuksessa pidettyyn tapahtumaan änkesi arvioltaan 30 000 henkeä.
KonsoliFIN osallistui tapahtumaan lauantaina, joka paljastuikin messujen vilkkaimmaksi päiväksi. Tästä käy varmaankin kiittäminen Kit Harringtonin, eli Jon Snown, vierailua. Game of Thrones -sarjasta tuttu herra oli paikalla ohikiitävän hetken iltapäivän aikana, mutta vierailun vaikutus näkyi jo aamusta. Jonottajia tähden keskustelupaneeliin alkoi ilmestyä heti ovien avauduttua, ja lopulta järjestäjät joutuivat käännyttämään tuhansia innokkaita pois paikalta.
Väenpaljous näkyi myös Nolan Northin paneelissa, joka järjestettiin messutilojen kauppahallin yhteydessä. Väkeä riitti paikalle niin paljon, että takarivistä ei enää herran juttuja edes kuullut. Äänentoisto ei yksinkertaisesti ollut tarpeeksi tehokasta kantamaan yleisön saati muun messualueen hälinän ylitse. Ankka-sarjakuvien suurmestari Don Rosan tapaamisesta ei voinut edes uneksia.
Muutenkin Tampereen messukeskus tuntui sijaintina oudolta ratkaisulta. Pieni tila oli huonosti ilmastoitu, ohjeistukset olivat riittämättömiä ja paikalle pääseminen tuntui olevan valtaosalle vieraista mysteeri. Tapahtumasta poistuessa useampi paikallaolija kommentoi ihmetyksissään, että tilaisuuteen oli tarjolla festaribussi!
Väenpaljoudelta ei ollut myöskään mahdollista paeta hiljaisempiin tiloihin, mikä neurokehityksen häiriöistä kärsivälle teki päivästä erityisen raskaan. Tapahtumalta kestää vuosia löytää oma rytminsä ja äänensä – kotimainen Comic Con vielä etsii omaansa.
Nämä ovat kaikki asioita, joita jokaiset festarit ja messut kohtaavat alussa. Vanhat parrat muistavat miltä Ropecon näytti vuosikymmeniä sitten, jopa ennen Dipolia.
Comic Conin tapauksessa kompastumiset tuntuvat suuremmilta sen brändin vuoksi. Kun lähdetään luomaan sisartapahtumaa yhdelle tunnistettavimmista nörttikokoontumisista, odotukset ovat aina asteen korkeammalla kuin muiden vastaavien kanssa.
Nyt kotimaisesta Comic Conista huokui kotikutoinen innostus, joka ei aina käynyt käsikädessä toteutuksen kanssa. Varsinkin kun useampi vastaan tullut työntekijä oli paikalla vapaaehtoisena.
Ongelmat eivät kuitenkaan tuntuneet latistavan festarikansan henkeä. Messukeskus tulvi toinen toistaan kekseliäämpiä cosplay-asuja ja lukemattomien eri pop-kulttuurituotteiden faneja. Jopa oudompiin esityksiin, kuten tankotanssiin, suhtauduttiin avoimesti ja kannustavasti. Ikävä kyllä nimessäkin esiintyvät sarjakuvat tuntuivat jäävän kaiken muun jalkoihin. Vieraileville tekijöille löytyi yksi piskuinen nurkka, josta heiltä saattoi käydä pyytämässä nimmareita. Muuten päähallin tarjonta oli pitkälti paikallisia kauppiaita ja muutamia pelitaloja, joista näyttävin oli Nintendon laaja pelialue, jossa nuorempi pelikansa pääsi ottamaan erää Mario Kartin parissa.
Vierailu uudessa tapahtumassa oli kuitenkin päivänsä arvoinen. Tästä erityinen kiittäminen avuliasta henkilökuntaa, tapahtuman vieraita, sekä faneja, joiden intohimo lämmittää jopa kriitikon mustaa sydäntä.
Seuraavalta Comic Conilta voikin odottaa vain parempaa. Mikään tapahtuma ei ole ensimmäisellä kerralla täydellinen. Ensi vuonna olisi kuitenkin toivottavaa, että tilat vaihtuisivat isompaan ja järjestelyihin panostettaisiin entisestään.
Kuten elokuvaklassikko Unelmien pelikenttä sen jo totesi: ”If you build it, they will come”. Ihmiset ovat jo tulleet, ja se on jo puoli voittoa.
