Kymmenvuotias mech-pelisarja Armored Core on tunnettu lähinnä Sonyn konsoleilta, mutta nyt se on tekemässä ensiesiintymisensä Xbox-maailmassa. Sekä PlayStation 3:lle että Xbox 360:lle kehitetty Armored Core 4 on itse asiassa jo 11. osa sarjassaan. Useiden numeroimattomien osien jälkeen versionumeron nimen perässä ymmärtää, sillä uutuus virtaviivaistaa kokemusta monin eri tavoin. Suurin uudistus on ohjausmallissa, josta on tehty aiempaa jouhevampi. Teoriassa Armored Core 4:n pelaaminen muistuttaa monia kolmannen persoonan toimintapelejä.
KonsoliFIN tutustui Armored Core 4:n koukkuihin Xbox 360 -painoksen avulla. Kokeiluversiossa oli mukana kolme lyhyttä tehtävää. Niitä ennen paneuduttiin kuitenkin opetusosioon, joka selvitti pelattavin esimerkein, mistä mechien ohjaamisessa on kyse. Armored Core ei ole realismihakuinen kuten Steel Battalion, muttei myöskään MechAssaultin tavoin kankea ja yksinkertainen. Pelaaminen on kaikkine uudistuksineenkin varsin sähäkkää ja teknistä puuhaa, kun samaan aikaan olisi hallittava mechin liitoa, väisteltävä vihollisen tulta, vaihdeltava aseita, tähdättävä ja ammuttava. Alkuunsa sormet ovat solmussa.
 |
| Ympäristöt ovat verrattain yksinkertaisia |
Oletusohjaus on rakennettu siten, että vasen tatti liikuttaa mechiä ja oikea kääntää tähtäystä. Kolmannen persoonan räiskintöihin erona on se, että A ampuu oikean käden asetta ja X vasemman käden. Oikea liipaisin on varattu väistelyyn soveltuvalle syöksylle ja vasen käynnistää liitomoottorin. Armored Core 4:ssä voi liitää maata pitkin rajatta, mutta ilmalentoihin ja syöksyihin on varaa vain tietyn energian puitteissa. Energia latautuu, kun sitä ei käytetä – liikakäytöstä johtuvaa ylikuumenemisvaaraa ei ole. Oikea ja vasen olkapainike ottavat käyttöön tai poistavat käytöstä mechin oikeaan ja vasempaan olkapäähän kiinnitetyt aseet. Y käynnistää hetkellisen supersyöksyn, B puolestaan aktivoi selkään kiinnitetyn aseen tai laitteen.
Tähtäysristikkoa tai millintarkkaa tatin nyhjäystä ei tarvita, sillä mech tähtää ruudun keskiosassa olevia kohteita automaattisesti. Hakeutuvilla ohjuksilla voi ampua samalla patterinlaukauksella useampaa kuin yhtä kohdetta pitämällä painiketta hetken aikaa pohjassa. Jos haluaa seurata yhtä tiettyä kohdetta, siihen voi lukittua klikkaamalla vasenta tattia.
 |
| Vesihiihtoa monen tonnin sotakoneella |
Kokeiluversio ei tarjonnut mahdollisuutta suunnitella omaa mechiä, joten ensimmäiseen tehtävääni valitsin muutamasta valmisvaihtoehdosta tasapaksun kaksijalkaisen koneen. Mechin varustukseen kuuluivat miekka, keskinopea kanuuna ja hakeutuvat ohjukset. Tehtävä sijoittui lasitettujen rakennusten muodostamaan kliinisen näköiseen kaupunkiin, jossa tarkoituksena oli tuhota kaksi kentän perällä odottavaa vihollismechiä. Ennen niitä oli rivistöllinen panssarivaunuja, pari heikompaa mechiä ja joukko helikoptereita. Ensimmäisellä pelikerralla taistelin tieni vihollislinjojen läpi, mutta sitten huomasin, että linjat on suurelta osin mahdollista kiertää kulkemalla epäsuoraa reittiä. Koukkasin alussa vihollisten oikeaan sivustaan, lensin pilvenpiirtäjän katolle ja sieltä liitelin helikopteriparven hallitseman joen yli suoraan päävastusten kimppuun. Vihollismechit olivat heikkoja ja kaatuivat ohjussateessa tuossa tuokiossa.
Onnistuneen tehtävän jälkeen varastoon aukesi uutta kalustoa. Kaksijalkaisten joukkoon ilmestyi esimerkiksi yksi nelijalkainen ja panssarivaunun pohjalle rakennettu raskasmech. Nappasin keskiraskaan kaksijalkaisen mechin, sillä se tarjosi tulivoimaa liiaksi liikkuvuutta rajoittamatta. Edessä odotti puolittain veden alle hautautunut autiokaupunki ja sitä hallitsevat helikopterit ja sotalaivat. Koitos osoittautui varsin haastavaksi, sillä vihollisia oli edellistä tehtävää enemmän ja ne olivat paremmin aseistettuja. Muutaman epäonnisen yrityksen ja hikisen taistelun päätteeksi pääsin pommittamaan päävastusta, suurta sotalaivaa. Aluksen tykit ja ohjukset tekevät suurta vahinkoa mechille, joten tilanteessa nopeus ja syöksyt olivat todella tarpeen. Samalla esiin nousi oletuskontrollien huono puoli: yhtäaikaisen tähtäämisen ja ampumisen mahdottomuus. Kokoversiossa pitäisi olla mahdollista mukauttaa ohjausta niin, että ongelmasta pääsee eroon.
 |
| Peli pyörii useimmiten silkinpehmeästi |
Kolmas tehtävä sijoittui auringonlaskussa punaisena hehkuvalle aavikolle. Ilma väreili, varjot lankesivat sysimustina ja hiekkaan painuivat mechin jäljet. Näkymä oli tehtäväkolmikon tyylikkäin. Jatkoin tehtävään edellisestä koitoksesta tutulla kalustolla, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Vastassa oli vain yksi tavallista kestävämpi ja nopeampi mech, joka esitteli tekoälyn liikekykyjä. Välillä maassa, välillä ilmassa sinkoilevaan vastukseen oli todella vaikea osua ilman tähtäyksen lukitsemista. Sen jälkeen koitoksesta tuli kuitenkin naurettavan helppo: Käänsin ohjukset molemmille olkavarsille ja laskin yhtäaikaisesti patterilliset pahiksen kimppuun. Savuvanan peräänsä jättävät raketit luikertelivat komeasti kohteeseensa ja pistivät pystyyn kunnon ilotulituksen. Tehtävä suoritettu.
Vaikka kokeiluversiossa ei kontrollien lisäksi liiemmälti syvyyttä ollutkaan, täysversio lupaa muun muassa yksityiskohtaista mechin suunnittelua. Pelaajan pitäisi pystyä kasaamaan unelmiensa taistelukone useiden eri valmistajien tarjonnasta valitsemalla haluamansa ruumiinrakenteen, raajat, aseet ynnä muut varusteet. Pelattavasta sisällöstä vastaavat tarinaan pohjautuva, 30 erilaista tehtävää sisältävä yksinpelikampanja ja kahdeksan pelaajan verkkopeli. Jos tehtäviin saadaan hieman enemmän yritystä ja tavoitteissa on vaihtelua, Armored Core 4 voi olla tiukkaa rautaa mech-faneille.
Euroopassa From Softwaren mech-rymistely julkaistaan PlayStation 3:lle huhtikuun lopulla. Xbox 360 -version tarkkaa julkaisuaikaa ei ole vielä vahvistettu, mutta pelin pitäisi ilmestyä vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
