Putkimiehen patsastelu piristeenä
Tällä kertaa KonsoliFINin testipenkkiin saapui Super Mario Horipad Mini. Uutukainen edustaa nimenomaan edullisemman budjettiluokan mallia, joka lienee suunniteltu ensisijaisesti nuorempien pelaajien vinkkelistä. Alle 30 euroa maksavan minikapulan sekä paras että huonoin puoli on harvinaisen helppo nimetä jo ensisilmäyksellä.
Ihastuttavinta Mario-teemaisessa luomuksessa on totta kai sen veikeä ulkonäkö. Värikkään pirteä kuvitus saa pelaajat hyvälle mielelle jo ennen konsolin käynnistämistä. Se isoin miinus näkyy niin ikään suoraan paketin mainoskuvasta: Super Mario Horipad Mini on johdollinen malli.
Switchillä tämä aiheuttaa normaalin piuhan solmuun kiertymisen ohella ihan oikeitakin harmeja. Ohjain varustetaan ainoastaan perinteisellä USB-A-liitännällä, joten konsolin Lite-mallin omistajien on suunnattava ensimmäisenä adapterikaupoille – sikäli mikäli johdollisen kapistuksen käyttäminen kannettavassa versiossa kuulostaa ylipäätään mielekkäältä. Telakkaan kytkeminen käy luonnollisesti vaivattomammin, ellei se ainokainen portti ole varattu jo muuhun käyttöön.
Yksinkertainen kapistus yksinkertaiseen käyttöön
Horipad Mini on kaikin puolin hyvin pelkistetty tapaus. Kivojen kuorten sisuksista ei kannata etsiä sen paremmin HD-tärinöitä, liiketunnistimia kuin gyroskooppiakaan. Ominaisuuslistan puutokset rajaavat luonnollisesti jonkin verran tuetun pelivalikoiman kirjastoa, mikä on hyvä pitää mielessä ennen ostopäätöstä.
Teknisistä puutteistaan huolimatta sympaattinen kokonaisuus tuntuu laadukkaalta kourassa. Näppäimet ovat miellyttäviä käyttää, ja perheen pienimmät arvostivat mukavan pyöristettyä muotoilua sekä yleistä keveyttä. Kompaktiin pakettiin ympätään kaikki Switchin toimintonapit, joten esimerkiksi kuvakaappausten ottaminen tai kotivalikkoon siirtyminen onnistuu ilman ylimääräistä säätöä. Keskellä komeilee vieläpä wanhojen aikojen tunnelmaa huokuva turbo-painike.
Kunhan pirtsakan kapulan puutteet tiedostaa, voi sitä riittävän halvan hintalapun turvin harkita varaohjaimeksi – etenkin, milkäli omat kädet edustavat keskivertoa sievempää kokoluokkaa. Ja onhan ohjain oiva apuri, jos kokee esimerkiksi tarvetta sivistää jälkipolvea latauspalvelusta löytyvien Super Nintendo -klassikoiden parissa. Eli juuri sen aikakauden peleissä, jolloin kaikki oli ohjaimista lähtien aavistuksen simppelimpää.