Testissä induktiivinen latausalusta

Nykyisten konsolien siirtyminen pääasiassa langattomiin ohjaimiin avasi uudet markkinat oheislaitteiden valmistajille. Xbox 360:n virallisen Pelaa ja lataa -paketin ohella kauppoihin on ilmestynyt lukuisia erilaisia latausratkaisuja. Harva niistä on kuitenkaan yhtä mielenkiintoinen kuin Vidis Inductive PowerStation, jonka latausmekanismi pohjautuu nimenomaisesti sähkömagneettiseen induktioon. Fysiikkaa lukemattomille riittänee tietää, että latausalusta sisältää johdinkäämin, jonka avulla synnytetään muuttuva magneettikenttä. Mikäli alustalle asetetaan yhteensopiva, vastaavanlaisella käämillä varustettu akku, indusoi magneettikentän muutos siihen jännite-eron. Näin akun lataaminen onnistuu langattomasti lyhyillä etäisyyksillä.

Teknologian ansiosta alustan voi suunnitella ulkoisesti miellyttäväksi ilman selkeitä kosketuspintoja. Mustaa ja hopeaa pelkistetysti yhdistelevä laite kieltämättä näyttää tavallista lataustelakkaa tyylikkäämmältä. Alustan alareunan läpi tunkeva punainen valo ilmoittaa keskeneräisestä latausprosessista ja vihreä sen valmistumisesta. Laitteen yleisilmeestä poiketen riehakas merkkivalo näyttää hieman häiritsevältä ja saattaa toisinaan välähdellä itsekseen yön pimeydessä. Alustalla voi ladata kerrallaan kolmea akkua, joiden asetteleminen ei ole liian tarkkaa. Tason koko on suunniteltu niin, että esimerkiksi Xbox 360:n ohjain tai Nintendo DS sopii makaamaan sille tyylikkäästi.

Induktioteknologia asettaa tietenkin myös rajoituksia käytännön sovelluksille. Ladattavan kohteen on oltava yhteensopiva teknologian kanssa. Käytännössä latausalustaa varten täytyy siis ostaa nimenomaan sitä tukevat akut. Vindis onkin tuonut markkinoille yhteensopivat tuotteet Xbox 360:n ohella DSi:lle, DS Litelle sekä Wiin ohjaimelle ja tasapainolaudalle. KonsoliFINin testattavana oli latausalustan lisäksi Xbox 360 -ohjaimen akku, joka virallisten tietojen mukaan koostuu 700 milliampeeritunnin litiumionikennosta. Valkoinen mötikkä ei istu padin pohjaan aivan yhtä siististi kuin tavallinen paristopaketti, mutta kerran asetettuna se pysyy tiiviisti kiinni ja irtoaa tarvittaessa näpsäkästi. Lisäksi akku painaa huomattavasti kahta perinteistä paristoa vähemmän, mikä tekee ohjaimenkin käsittelemisestä miellyttävämpää.

Akun lataaminen täyteen kestää muutamia tunteja ja jättää mötikän hetkellisesti kuumaksi. Täyslatingilla saa peliaikaa reilut kymmenen tuntia tärinöiden kera. Lataamiseen ei ole pakko käyttää induktioalustaa, sillä akun pohjassa on paikka USB-johdolle, joskin suoraan alaspäin törröttävä johto hankaloittaa pelaamista tai ainakin vaikeuttaa ohjaimen pitämistä sylissä. Reilun kolmen kuukauden aktiivikäytön jälkeen täytyy myöntää, että Vidiksen tarjoama yhdistelmä hoitaa tehtävänsä mainiosti. Piuhojen kanssa leikkiminen tai akun tarpeeton irrottaminen jää historiaan, kun ohjaimen voi vain laskea sessioiden päätteeksi alustalleen. Selkeiden merkkivalojen ansiosta lataamisen alkamisen ja päättymisen huomaa helposti. Virran loppuminen kesken käytön saattaa tosin tulla yllätyksenä, sillä Xbox 360:n valikoissa näkyvä mittari tyhjenee ja ohjain alkaa vilkuttaa valorengasta vasta akun vedellessä viimeisiään. Aktiivisella lataamisella ongelmalta voi kuitenkin välttyä, eikä tavallisiin paristoihin palaaminen käy mielessä kuin hätätapauksissa.

Kuluttajalle merkittävimmäksi kysymykseksi nousee tietenkin raha. Latausalustan myyntihinnaksi arvioidaan 30 euroa, kun erikseen myytävät akkupaketit kustantavat noin 17 euroa kappaleelta. Useamman laitteen omistajille yhtenäisen lataamisratkaisun hankkiminen tuntuu järkevältä, mutta toisaalta samalla kokonaishintakin kasvaa ikävästi. Teknologiaan mieltyneille pelaajille induktioalusta tarjoaa tietenkin lisäarvoa: en voi kieltää, ettenkö olisi hieman leikkinyt laitteen kanssa ja vilauttanut sitä kaverille heti tilaisuuden tullen. Pojat ovat poikia ja akut akkuja vaikka kuinka magneettikentillä ladattaisiin.