Sony on muutaman viime vuoden aikana lanseerannut joukon helposti lähestyttäviä pelejä, yhtenä paremmin onnistuneena esimerkkinä tästä ovat Buzz-tietovisailut, joissa perinteinen pad-ohjain on korvattu yhden ison ja neljä pienempää nappia sisältävällä "summeriohjaimella". Tällaisen kapulan periaate on tuttu jokaiselle Thilia Thalia Thallallaata tai Maailman ympäri -visailua telkkarista katsoneelle. Yleisimmin mieleen tuleva käyttötarkoitus on vastausvuoron pyytäminen isoa punaista nappia läpsäyttämällä, ja oikean vastauksen valinta värinäppäimillä. Tätä yksinkertaista ideaa varioimalla Relentless Software on kehittänyt jo kolme eri aihepiirien tietämystä testaavaa visailupeliä. Yleistietoa koetellaan Buzz! Megavisassa.
Janne Porkka? Lasse Lehtinen? Ei, vaan Buzz!
Buzz! on kuvitteellinen TV-visailu, jonka kliseisenä juontajakaksikkona toimivat suupaltti Buzz ja show-emäntä Rose. Buzzin tehtäviin kuuluu kilpailijoille nälviminen, eri osuuksien kuuluttaminen ja satunnaisesti korttitemppujen tai mysteerihaasteiden esittäminen. Rose taas tervehtii pelaajia päävalikossa ja selittää kilpailun sääntöjä. Näiden lisäksi Greg-niminen kasvoton ääni esittää kysymykset. Pelaajat valitsevat alkuun itseään esittävän hahmon ja kertovat nimensä mahdollisen kunniataululle pääsemisen varalta. Sitten vain sormet vetreiksi ja nappeja painelemaan.
Tyypillisesti pelin aikana pyritään keräämään mahdollisimman suuri pistesaalis. Joissain osuuksissa kaikki oikein vastanneet saavat saman määrän pisteitä, joskus taas nopeimmin oikein vastanneelle pisteitä kertyy enemmän. Välillä vääristä vastauksista sakotetaan, useimmiten ei. Joskus vastausvuoro täytyy pyytää ennen vastauksen esittämistä, joskus ei. Ja joissain tapauksissa oikein vastannut saa rankaista haluamaansa kanssakilpailijaa varastamalla tältä pisteitä tai heittämällä piirakkaa naamaan.
Kun vastakkain on kaksi tai useampi pelaajaa, voittaja ei ratkea pelkästään pisteiden perusteella, vaan lopussa kerätyt pisteet muutetaan aikapalkiksi finaalia varten. Kysymyksiin pitää tässäkin yrittää vastata mahdollisimman nopeasti, mutta myös oikein. Ensimmäisenä oikein vastanneen aikapalkki kasvaa korkeutta, väärin vastanneilta taas lohkaistaan osa pois. Muilla palkki ei kasva tai lyhene enempää kuin mitä se on vastausta harkitessa ehtinyt kutistua. Se voittaa, jolla viimeisenä on palkissa jotain jäljellä. Tällainen tapa ratkaista voittaja on erityisen hyvin keksitty, sillä jokaisella on mahdollisuus taistella itsensä kultamitalille, vaikka alku olisi ollut kuinka takkuinen.
Yksin, joukkueessa tai kaikki kaikkia vastaan
Buzz! Megavisasta löytyy pelityyppejä pienemmälle tai isommalle porukalle. Yksin voi yrittää rikkoa piste-ennätyksiä, korkeintaan kahdeksan henkeä voi pelata vastakkain, ja paikalle eksyneistä voidaan kasata joukkueet, jotka yhdessä yrittävät keksiä vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Nopeasti vauhtiin pääsee pikapelissä, jossa hypätään ilman turhia välivaiheita suoraan kysymyksiin. Nopein oikein vastannut saa aina eniten pisteitä, ja kysymysten loppuessa isoimman pistetilin kerännyt voittaa.
Bonuksena Buzzista löytyy "juontajapeli", jossa yksi pelaajista tekeytyy juontajaksi ja alkaa esittää kysymyksiä muille. Vuoro pyydetään summerinapilla, ja vastaus esitetään suullisesti. Juontaja päättää sitten, oliko vastaus oikein vai väärin. Oikeasta vastauksesta saa pisteitä, väärästä menettää ja peliä jatketaan niin kauan kuin juontajalla riittää intoa ja kysymyksiä. Trivial Pursuitin kortit uusiokäyttöön!
Megavisa on myös ensimmäinen Buzz-visailu, joka osaa välttää samojen kysymysten toistumista keräämällä esitetyistä kysymyksistä tietoja muistikortille. Aiemmissa osissahan Greg on alkanut toistaa itseään jo muutaman pelikerran jälkeen, mikä voi olla enemmän kuin vähän ärsyttävää.
Liipaisinsormi kuluu
Megavisa – kuten kaikki Buzz-visailut – on parhaimmillaan sopivan kokoisessa ja tasaväkisessä porukassa. Tietokilpailu on konseptina niin tuttu kaikille viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana televisiota katsoneille, että pelin tarkoitusta ei tarvitse kauan selvittää. Kun osion säännöt vielä selitetään joka kerta ennen kysymyspatterin laukaisemista, on ensikertalainen lähes tasaväkisessä asemassa Buzz-veteraanin kanssa.
Negatiivisena puolena on nopeuskilpailujen suhteellisen suuri osuus. Videopelejä enemmän harrastanut hyperrefleksiheebo voi hyötyä turhan paljon silmän ja sormien vikkelyydestä, mutta tietysti tietoakin täytyy olla. Nopeasti väärin vastaaminen on aina pahempi kuin hitaasti oikein. Joka tapauksessa Megavisa voisi olla vieläkin parempi peli, jos nopeus ei ratkaisisi ihan näin paljon.
Buzz! Megavisa on suositeltava hankinta niille Playstation 2:n omistajille, joille pelaaminen on sosiaalista tekemistä muun elämän ohessa. Yksin vuorokauden mittaisia seikkailusessioita vetäisevä himopelaaja ei tällaista välttämättä kauan jaksa.
