F1 2009

Televisiosta kuuluva F1-autojen ääni on miellyttävää kuin suu täynnä kurkkupastilleja ja foliopaperia reikäisissä hampaissa kolmenkymmenen asteen pakkasella. Wiille julkaistu F1 2009 on onneksi toista maata jopa lajista mitään tietämättömän käsissä. Tai ehkä juuri siksi.

Valinnan mahdollisuuksia

F1 2009 sisältää mukavan määrän pelimuotojen ja asetusten vaihtoehtoja, joita kaikkia ei tässä arvostelussa edes käydä läpi. Asiaan pääsee saman tien valitsemalla Quick Startin, jossa napataan puikkoihin lempparikuski kahdestakymmenestä vaihtoehdosta sekä mieluinen rata. Grand Prix Weekendissä kilpaillaan vasta harjoittelun ja aika-ajojen jälkeen. Championship-tilassa ajetaan kokonainen kausi kun taas Career-tila on pitkäjännitteisen pelaajan valinta. Oma hahmo aloittaa Formula-uransa alusta ja näyttöjä antamalla tallit tarjoavat ennen pitkää lupaavalle kuskille pestiä. Jaetun ruudun kaksinpeli on tuiki tärkeä F1 2009:n kaltaiselle tapaukselle. Vaikka moodeja on yksinpeliä vähemmän, on esimerkiksi lukuisissa haasteissa koluamisen varaa.

Helpotusta tuskaan

F1 2009 on vasta-alkajalle melkoista tuskaa, mutta ei ohjauksen takia. Mukana tuleva muoviratti muistuttaa etäisesti F1- ja ralliautojen vastaavia. Toiminta perustuu Mario Kart Wiissä esiteltyyn villitykseen: Wiimote yksinkertaisesti asetetaan poikittain ratin sisälle, jotta ohjaimen kääntelyyn saa enemmän tuntumaa. Varsin iloisena yllätyksenä ohjaustapa toimii niin mallikkaasti, että muut ohjainvaihtoehdot (Wiimote & Nunchuk, Classic Controller) saavat jäädä paalupaikan taakse. Vaikeutta syntyy tietokoneohjattujen autojen perässä pysymisessä ja etupään kuskien ohittamisen voi unohtaa ensimmäisen kurvin jälkeen. Valikosta löytyvät Driving Aids -asetukset muuttavat onneksi nyypiöräikkösen kertaheitolla varteenotettavaksi haastajaksi kovalaatuisemmillekin kovalaisille. Asetuksia viilaamalla auto jarruttaa ennakkoon kurveissa, joka on suunnaton apu kaltaiselleni tusinakuskille. Tuunaamalla autojen ominaisuuksia ajamisesta tulee niin helppoa, että haasteellisuus kärsii pahemman kerran. Aina on toki mahdollisuus palata realistisemmalle tasolle. 

Maisemia ei ehdi katselemaan

Jos grafiikoita tuijottaa tarkoituksella silmä kovana, saattaa kriittinen pelaaja kiinnittää huomiota muutamiin edellistä konsolisukupolvea muistuttaviin yksityiskohtiin. F1 2009 tempaisee kuitenkin mukaansa, sillä ruudunpäivitys on satunnaisia nykimisiä lukuunottamatta tehokasta – vauhdin hurmasta ei siis ole puutetta. Kehittäjä Sumo Digital on luottanut perusasioihin. Tämä näkyy niin hyvässä kuin hiukan pahassa. Formularatojen varrella ei oikeassakaan elämässä ihmisiä näy juuri heilumassa, mutta yksityiskohtia olisi voinut edes vähän lisätä. Jaetun ruudun kaksinpelissä grafiikan taso kärsii huomattavasti. Autojen äänet eivät ole juuri kehittyneet sitten ensimmäisen Outrunin, mutta maallikolle F1-kaarojen pörinä kuulostaa muutenkin kärsimykseltä. 

Mukava kokonaisuus

Wiin F1 ei innosta edelleenkään seuraamaan formulakisoja telkkarista, mutta yllättävän hauskan kaahauspelin Codemasters ja Sumo Digital ovat konsolille kyhänneet. Vauhti on hurjaa ja mukaansa tempaavaa eikä kustomointimahdollisuuksista voi valittaa. Viimeiset silaukset (kuten verkkopeli!) lienevät kuitenkin jääneet suunnittelupöydälle. Toivottavasti ne löytävät paikkansa F1:n seuraavassa versiossa.