Ilomilo kertoo tarinan parhaista ystävyksistä, Ilosta ja Milosta. Yltiösöpö olemus ja päästä sojottava antenni toimivat parhaina tuntomerkkeinä kaverusten tunnistamiseen. Ilo on väriltään punainen, Milo sininen ja siihen keskinäiset erot sitten loppuvatkin. Onnellisuuteen heille riittää yksinkertaisesti toistensa seura, ja päivittäinen tapaaminen järjestetään heti aamusta läheisessä puistossa. Pelaajan apua tarvitaan treffien jatkumisen takaamiseksi, kun joku ryökäle järjestelee puistoon vievän polun uuteen uskoon. Vai johtuuko suuntavaiston pettäminen sittenkin vain Ilon ja Milon huonosta muistista? Asian miettimiseen ei kannata tuhlata liikaa aikaa, sillä näinkin yksinkertaisista aineksista saadaan kasaan vallan viihdyttävä pulmanratkonnalla kuorrutettu seikkailu.
Logistisia ongelmia
Tehtävien läpäisemiseksi Ilo ja Milo täytyy siis saattaa yhteen aloituspaikkojen sijaitessa yleensä vastakkaisilla puolilla kenttää. Hahmoa voi vaihtaa lennosta, mutta kumpikaan ei omista mitään erikoiskykyjä. Etenemisongelmia selvitetään pääasiassa etsimällä ja asettelemalla kenttiin ripoteltuja irtopalikoita sopiviin kohtiin. Aluksi näillä lähinnä tukitaan polulla olevat aukot, minkä seurauksena kaveri pääsee jatkamaan matkaa. Tarinan edetessä aivopähkinät monipuolistuvat, ja harmaat aivosolut joutuvat todenteolla koetukselle. Kerätyt kuutiot voivat esimerkiksi lähteä lentoon tai kääntää maailman ylösalaisin, kun niiden läpi astuu. Myös hissejä aktivoivat painonapit ja etenemisesteitä syövät eläimet tulevat tutuiksi matkan aikana.
Ilomilo on 3D-puzzle sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä polkuja edetään jokaiseen mahdolliseen ilmansuuntaan. Useimmiten sankarit hengailevat jopa ylösalaisin toisiinsa nähden, silti jollain ihmeen tavalla heidät täytyisi saada samalle tasanteelle. Vaikeustaso on kuitenkin loppuun saakka mietitty, ja uusia elementtejä esitellään sopivan rauhallisella tahdilla. Tällä tavoin eriskummallisen maailman lainalaisuuksiin tottuu pikkuhiljaa, eikä turhautumista pääse syntymään. Tarvittaessa valikoista löytyy vihjeitä, mitä kussakin kentässä kannattaisi kokeilla.
Lisäpuuhastelua kaipaaville löytyy runsaasti kerättäviä esineitä, joiden avulla raotetaan ilomilon mielikuvituksellista taustatarinaa. Jokaiseen kenttään on lisäksi piilotettu kolme Ilon ja Milon kaltaista Safka-olentoa. Näitä pelastamalla avautuu bonuskenttiä, kuvia ja musiikkia. Ekstrasälää voi palata keräilemään myös jälkikäteen, mikä lisää muutoin lyhyiden tasojen uudelleenpeluuarvoa. Tulostaulujen avulla seurataan, miten tehokkaasti kentät tuli läpäistyä, ja suorituksiaan voi vertailla kavereiden kesken. Trials HD:n kaltaiseen koukuttavuuteen tulostaulujen tutkiminen ei johda, mutta ne ovat joka tapauksessa mukava lisä. Kenttiä voi tahkota myös kaverin kanssa saman koneen äärellä, tosin pelimekaniikan vuoropohjaisuuden vuoksi tästä ei juuri irtoa ekstrailoa.
Kaveruksilla kaikki okei?
Ilomilon maailmassa seikkailee mielellään jo sen ihastuttavan graafisen ilmeen vuoksi. Yleisvaikutelma leijailee absurdin ja yltiösöpön välimaastossa ja erottuu ehdottomasti edukseen muista pulmanratkontapeleistä. Jälki on teknisesti erittäin vakuuttavaa äänimaailman täydentäessä mainiota kokonaisuutta. Hypnoottinen taustamusiikki jää helposti soimaan päähän, ja hahmojen puheet hoidetaan hauskankuuloisella muminalla. Yllättäen ilomilo on myös lokalisoitu suomeksi, jotta nuoremmatkin pelaajat pääsevät paremmin sisälle sen maailmaan.
Pelattavuudestakaan ei löydy suurempia puutteita. Kontrollit koostuvat pääosin palikalta toiselle liikkumisesta, hahmon vaihtamisesta sekä tavaroiden asettelusta. Hahmot kääntyvät tiukasti 90 asteen kulmissa, mikä tuntuu aluksi kankealta, mutta tämä on enemmänkin tottumiskysymys. Vaikka kameramies unohtaa ajoittain itsensä perspektiivin vaihtuessa, tilanteen saa onneksi korjattua manuaalisesti oikean analogisauvan avulla. Kuvakulmaa voi halutessaan myös zoomata reilusti kauemmas saadakseen paremman kokonaiskäsityksen kentän rakenteesta.
Jonkinasteiseksi häiriöksi muodostuivat testisession aikana ilmenneet jäätymiset, joihin ei auttanut kuin Xboxin uudelleenkäynnistäminen. Mieleen hiipivät jo kauhukuvat kolmen punaisen valon syttymisestä, mutta nettifoorumeiden selailun perusteella kyseessä on nimenomaan ilomilon ongelma. Kaatumisia sattuu hyvin satunnaisesti, mutta ne harmittavat silti kohdalle osuessaan. Toivottavasti asia saadaan päivityksellä kuntoon.
Iloa koko rahan edestä
Kehitystyöstä vastannut ruotsalainen Southend Interactive jatkaa omalta osaltaan hienoja pohjoismaisia laatuperinteitä latauspalveluiden tarjonnan saralla. Ilomilo nimittäin kuuluu ehdottomasti pikkupelien kärkikastiin. Mitään uutta ja mullistavaa se ei genreensä tuo, mutta yksinkertainen ja toimiva idea erinomaisella teknisellä toteutuksella kantaa pitkälle. Kun pelatessaan huomaa tämän tästä hymyn kasvoillaan, ei ilomiloa voi kuin suositella. 800 pisteen maltillinen hinnoittelu suhteutettuna sisältöön tekee ostopäätöksen sinetöimisen helpoksi.
Ilomilo on ladattavissa Live Arcade -latauspalvelussa 800 Microsoft-pisteen hintaan.
