Marvel’s Spider-Manin PC-versio on varmasti henkilökohtaisesti itselleni se tämän vuoden peli, enkä siis valita yhtään, kun Miles Morales tarjoilee lisää samanlaista pelikokemusta muutamalla twistillä. Päähenkilönä toimii tällä kertaa nuorempi Miles, ja vaikka kaupunki on sama kuin edellisessä, on se tällä kertaa vuorattu näyttävän näköisesti lumeen ja jäähän.
Se nuorempi ja vetreämpi Hämis
Spider-Man-remasterissa minulle hämmennystä aiheuttivat Peter Parkerin kasvot. Peter kuvataan pitkin peliä vähän varttuneemmaksi kaveriksi, joka ei ole enää teinipoika, mutta kasvoiltaan Petteri vaikutti kovin nuorelta. Tämähän tietysti johtuu siitä, että Sony päätti vaihtaa Peterin kasvot remasteria varten hieman nuorempaan näyttelijään, varmastikin Tom Hollandin roolisuorituksen innoittamana; alkuperäisessä PS4-versiossa Peter näytti vanhemmalta. Tämä oli ainoita juttuja, mikä minua kokemuksessa nakersi.
Miles Morales taas on oikeasti kultasydäminen teinipoika kaikkine teinin vinkeineen, ja se tekee hahmosta erilaisen, mutta kuitenkin Hämähäkkimiehenä niin tutun oloisen. Ääninäyttelijä Nadji Jeter osuu myös tehtävässään todella nappiin, ja Milesin vuorovaikutus perheensä ja ikätovereidensa kanssa on hauskaa kuunneltavaa. Enkä voi olla hymyilemättä, kun Miles Hämis-asussaan yrittää kuulostaa itseään vanhemmalta jutellessaan erinäisille ihmisille.
Miles on vasta saanut voimansa ja huomaa pelin edetessä omaavansa myös pari yllätysvoimaa, joita Peterillä ei ole. Näihin kuuluu sähköshokkia muistuttava venom bunch sekä kyky muuttua hetkeksi näkymättömäksi. Ensialkuun voisi kuvitella, että nämä uudet kyvyt tekisivät pelistä helpomman, mutta pelin tekijät ovat kyllä lisänneet myös kenttiin mukavasti haastetta, joten kokemus tasapainottuu nätisti.
Sulavasti toimivat ray tracing -efektit ovat kirsikka kakun päällä
PC-omistajia hyväillään taas loistokkailla ray tracing -efekteillä. Peli näyttää todella hyvältä ilmankin, mutta koska nyt kehissä on valtavien ikkunoiden lisäksi myös jää, nuo efektit todella pomppaavat silmille. Lumi ja jääefektit ovat yhtä korkealaatuisia kuin Red Dead Redemption 2:ssa, jos eivät välillä parempiakin. Julkaisun jälkeen peli on saanut jo parikin patchia, ja pelattavuus on saatu soljumaan hienosti ilman mitään suurempia nykimisiä. Itselläni oli tätä pelatessa käytössä vain RTX 2060 -näytönohjain, eli kaikista kehnoin kapine mikä ray tracingia pyörittää, mutta pystyin hyvin asettamaan RTX-asetukset mediumille ilman, että peli alkoi jökkimään liikoja. Tietysti paremmalla myllyllä (ja suuremmalla näytöllä tai TV:llä) silmäkarkkia saisi vielä kosolti lisää. Mutta kuten Hämis remaster, tämäkin peli toimii myös heikommalla koneella ja näyttää silti oikein mellevältä.
Onnistunut jouluinen teema, joka ei edes ärsytä
Miles Morales sijoittuu joulun ajan New Yorkiin, ja vaikkei joulu mikään pelin perimmäisin teema ole, halusin tästä vielä pari sanaa sanoa. Peli nimittäin käsittelee jouluista aikaa juuri hienosti. Hyvän kirjoituksen vuoksi joulua ei tuputeta lainkaan liikaa, eikä se tunnu väkinäiseltä. Oikeastaan pelissä ei myöskään sanota sanaa ”christmas” juuri ollenkaan, vaan esimerkiksi Brooklynissa ihmiset toivottavat toisilleen hyvää hanukkaa, hyviä pyhiä tai ”hyvää mitä ikinä sitten vietätkin”, kuten joku kadunkulkija huusi. Silti peli tuntuu sopivissa määrin lämminhenkiseltä joulutarinalta. Jouluisuus tulee teokseen tunteen ja ihmisten vuorovaikutuksen myötä, ei kasvoihin hieromalla.
Miles on tosiaan itsenäinen lisäosa, eli se täytyy ostaa täysin omana tuotteenaan, mutta kestää vain noin puolet Spider-Man: Remasterin peliajasta. Tuotos on kuitenkin todella korkealaatuinen ja mahtava lisätekele jo ennestään mahtavalle Hämikselle. Täydet pisteet ja ei muuta kuin jatkoa odottelemaan. PC-kansa joutunee taas odottamaan pidempään, mutta eiköhän se ole taas sen arvoista.
