Pleikkari ykköselle aikanaan julkaistut THPS 1 ja 2 ovat jääneet monen sen sukupolven jantterille mieleen rokkaavan musiikkiraitansa sekä huiman pelattavuutensa takia. Kulmakunnan kovin kundi oli se, joka sai ensimmäisenä miljoonan pisteen kombon käyttämättä huijauskoodeja. Helppoahan se oli.
Vanha tekijä pääsee uusintapainoksen sisään todella nopeasti, sillä kaikki kikat rokkaavat edelleen. Ilmatempun kautta kaiteelle grindaamaan, josta päädytään manuaaliin tasapainottelemaan. Kaiken keskellä voi heittää pari erikoistemppua, mikä lisää nopeasti pistesaldoa.
Sinä olet rullalautailija!
Skeittiuransa voi aloittaa joko itsetehdyllä hahmolla create a Skater -valikon kautta tai vaihtoehtoisesti valitsemalla yksi kuuluisista hermanneista. Mukaan on saatu kaikki alkuperäisten pelien julkimot sekä muutama uutta sukupolvea edustava skeittari. Hahmoa kehitetään paremmaksi kentiltä noukittavilla pisteillä, joilla voi saada esimerkiksi ilmalentoaan korkeammaksi tai helpottaa tasapainoilua.
Pisteiden keräämisen lisäksi THPS tarjoaa muitakin koukuttavia aktiviteetteja, kuten muun muassa SKATE-kirjainten etsimistä sekä muita kenttäkohtaisia haasteita. Ne muuttuvat vaikeammiksi pidemmälle mentäessä, ja osaan saa tuhlattua tuhottomasti aikaa, sillä haasteiden selvittäminen ei aina onnistu heittämällä.
Yksinkertainen konsepti saattaa kuulostaa paperilla tylsältä, mutta haasteiden tahkoaminen sekä pisteiden parantaminen on vaan niin pirun tyydyttävää. Onneksi asfaltti-ihottuma jää kauas virtuaalisille kentille, koska kaatumisia tulee p-a-l-jo-n. Mutta niinhän se eräässä Jackass-ohjelmassakin laulettiin: “When you get knocked down you gotta get back up.” Musiikista puheen ollen, hehkutettiinko THPS:n raitaa vielä tarpeeksi?
Hei älä kato mun ruutua!
Sitä luulee olevansa kova skeittari, koska tätä on tahkottu nappulasta lähtien. Jyvät punnitaan akanoista vasta nettiareenoiden auettua. Sangen ärsyttävän hyvät kanssapelaajat tuntuvat tykittelevän ikuisia komboja täysin huolettomasti. Nettipelissä on kuitenkin mukava huomata, että viivettä ei esiinny juuri lainkaan ja temput menevät perille kuin ihmisen mieli. Palkintopallittomuudesta ei voi syyttää kuin itseään.
Kilpailuhenkiselle ihmiselle taistot voivat käydä sydämen päälle, mutta nettipeleihin palaa silti ihan mielellään takaisin rullailemaan. Harmillisesti se vain käy pidemmän päälle hieman tylsäksi. Kisailun käynnistyessä pelimuoto vaihtuu soljuvasti sekä skeittaaminen on porukassa ihan hauskaa, mutta touhusta puuttuu se, mikä samalla sohvalla saavutetaan. Sohvafiilistelyn huonona puolena mainittakoon kuitenkin ruudunpäivityksen yskiminen, jota tavallisella Pleikkarilla tuntuu olevan. Paremman puutteessa nettimoninpeli on ihan käypää valuuttaa, sillä Pleikkari kakkosen aikaan mahdollisuutta ei juuri ollut lainkaan.
Upeeta, mahtavaa
Vicarious Visions on tehnyt kertakaikkisen upeaa työtä palauttaessaan rakastetun sarjan takaisin maailmankartalle. Kentät ovat lähes identtisiä alkuperäisten kanssa, vaikka sokerihuurros aiheuttaa väkisinkin riemunkiljahduksia. Tony Hawk’s Pro Skater 1+2 näyttää ylipäätään syötävän hyvältä. Hieman vähälle huomiolle jää create a park -lisähassuttelu, jossa voi vapauttaa sisäisen skeittipuistosuunnittelijansa ja luoda hurjapäisiä ratoja. Hieman turhilta tuntuvat myös päälleliimatun oloiset sisäiset haasteet, joista nettoaa vain pelin sisäistä valuuttaa. Toki ne laittavat yrittämään mahdottomalta tuntuvia kikkoja yhä uudestaan ja uudestaan. Pikkuseikoista huolimatta Tony Hawk’s Pro Skater 1+2 on niin soiva paketti, että se kuuluu jokaisen itseään kunnioittavan old school -haukkafanin katalogiin. Rampille MARS!
