Väliin putoaja
Vuosien saatossa olen arvostellut LEGO-pelin, jos toisenkin. Pääasiassa teokset ovat koostuneet erilaisten elokuvalisenssien päälle rakennetuista, tarinavetoisista nimikkeistä, joita julkaistiin yhdessä välissä jopa puuduttavan usein. Lego DC Super-Villains, LEGO Marvel Super Heroes 2, LEGO The Incredibles ja The LEGO Ninjago Movie Video Game ovat kaikki saman kaavan päälle rakennettuja viihdyttäviä toimintaseikkailuja, joista pystyy nauttimaan yksin tai yhdessä kaverin kanssa. Toisessa ääripäässä on Minecraftiltä lainannut, teknisesti raakileeksi jäänyt LEGO Worlds. Uusin tulokas osuu pelillisesti näiden kahden ääripään väliin tarjoten hidastempoista rakentelua kepeän juonen kanssa.
Huvia puistoon
Kun sukulaissedän tiedekokeilut menevät pieleen ja pormestari uhkaa sulkea hänen ränsistyneen huvipuistonsa, päätyy pelaaja tutkimaan eri teemaisia maita ja mantuja, jotta puisto saataisiin entiseen loistoonsa. Apuna kiitettävästi muokattavalla päähahmolla on lentävä, puhuva ja vieläpä huumoriakin ymmärtävä robotti. Matkalla vastaan tulee useita rakentamisen ympärille keskittyviä pulmia, joissa pitää pärjätä rajatulla määrällä ennalta määrättyjä LEGO-palikoita.
Lisäksi kolmiulotteiset dioraamat piilottavat sisuksiinsa paljon yksityiskohtia, kerättäviä esineitä ja salaisuuksia. Metroidvaniamaisesti kaikkeen ei pääse alussa käsiksi ennen kuin hahmon erikoiskyvyt ovat kehittyneet. Viiteen maailmaan jaettu kampanja tarjoaa klassisia LEGO-näkymiä aina kasarilapsia viihdyttäneistä ritarien linnoista aavikkomaisemiin. Tekemistä riittää useiksi tunneiksi, ja kertaalleen ratkottuja pulmia pääsee parantelemaan vapaasti Sandbox-moodissa, jos intoa ja mielikuvitusta riittää.
Hauskaa mutta työlästä
Pääasiassa pelaaminen koostuu pienimuotoisista rakennusprojekteista, joissa avustellaan tekoälyhahmoja. Alussa harjoitellaan rakentamalla portaita, sitten siirrytään siltoihin, helikoptereihin ja kohta taiteillaan jo kissoille tarkoitettujen kiipeilypuiden kanssa. Tehtävät ovat pääasiassa melko hauskoja, mutta olisin kaivannut niihin ehdottomasti lisää mielikuvitusta. Lisäksi palikoiden asettelu ohjaimen kanssa on ärsyttävän epätarkkaa.
Usein rakennelman muokkaaminen turhauttaa, koska paloja pitää siirrellä hitaasti yksi kerrallaan – eikä halutut palat tunnu menevän helposti toistensa päälle. Näkymää saa käännellä ja zoomata vapaasti rakentamisen lomassa, mutta silti pikkutarkat säädöt vievät intoa suunnitelmilta. Mikään ei myöskään kannusta tavoittelemaan näyttävyyttä, sillä pulmista pääsee usein läpi aidan matalimmasta kohdasta.
Pienestä kiinni
Teos näyttää ja tuntuu kaikin puolin lähdemateriaaliltaan. Palikoista rakentuneet maailmat ovat täynnä elämää – eläimiä ja ihmisiä. Graafisesti Bricktales ansaitsee kovasti kehuja, sillä lopputuloksen väriloistoa jaksaa ihmetellä useammankin pelisession jälkeen. Kamerakulmat pidetään ikävä kyllä staattisina, mikä ottaa hetken tottua ja tuntuu vanhahtavalta, rajoittuneelta ratkaisulta. Menun kautta dioraamaa pääsee sentään kääntelemään vapaasti salaisuuksien löytämiseksi.
Ääninäyttelyä ei ole tarjolla, ja myös kotimainen lokalisaatio uupuu. Harmittavaa, sillä tehtävät nojaavat usein englanniksi luettaviin ohjeistuksiin ja selityksiin, jolloin kohderyhmään kuuluvat lapset joutuvat arpomaan mitä heiltä odotetaan. Toisaalta pulmat eivät ole kovinkaan hankalia, mutta ajoittain ohjeet ja dialogit sisältävät tarkkoja vaatimuksia rakennelmien muodosta tai rakenteista.
LEGO Bricktales on virkistävä mutta samalla myös nautittavan perinteinen näkemys kaikille tutuista palikoista. Se antaa pelaajalle vapauksia rakennella pienimuotoisia kokonaisuuksia, joita pääsee vielä myöhemmin muokkaamaan oman mielikuvituksensa rajoissa. Harmittavasti kömpelöt kontrollit kuitenkin vievät parhaan terän pois kokemukselta. Joka tapauksessa Bricktales kuuluu LEGO-pelien historiassa selkeiden onnistujien joukkoon, vaikkei se olekaan täysosuma – ainakaan konsoliohjaimella pelattaessa. Kolme ja puoli tähteä olisi varmaan oikea arvosana, jos se olisi mahdollista arvosana-asteikossamme.
