HUOM! Tämä arvostelu on tehty pelin Xbox- ja GameCube-versioista. Juttu on julkaistu sekä CUBEFINissä että XboxFINissä!
Pelimiehen elkeet
NBA Street –sarja on menestynyt konsoleilla mainiosti. Vankilasäännöillä pelattavaan katukorikseen keskittyvä julkaisu on hauskaa ajanvietettä, jossa turha tiukkapipoisuus on jätetty suosiolla narikkaan. Kyseisen sarjan vanavedessä markkinoille lanseerattiin myös NFL Street, jossa lajina on amerikkalainen jalkapallo. Kujilla oteltava jenkkifutis tuntui kuitenkin väkinäiseltä väännöltä, eikä peli vallannut korisveljensä kaltaista nurkkausta urheilupelimarkkinoilta.
Electronic Arts ei kuitenkaan luovuta suosiolla, sillä NFL Street 2 on täällä. Peli toimii likipitäen samalla peruskaavalla kuin urheilupelit yleensä: julkaisu tapahtuu vain vuoden edeltäjän jälkeen ja uutta on vähän. Pelattavuus ja audiovisuaalinen toteutus ei ole liiemmin muuttunut. Lihaskimput ravaavat edelleen soikiopallon perässä säännöistä välittämättä ja ainoa tavoite on runnoa nahkakuula vastustajan maaliin. Matsien tuoksinassa pisteitä tulee kuin liukuhihnalta, vauhtia piisaa ja miestä kaatuu kuin heinää.
EA BIG on työstänyt lukuisia mainioita arcade-urheilupelejä, mutta NFL Street pyörii jossain keskinkertaisuuden ja laatujulkaisun välimaastossa. NBA Streetin mainioksi tehneet elementit ovat paikallaan, mutta jokin mättää. Pelaaminen ei ole hauskaa, vaan tuskaista puurtamista. NFL Streetin otteluista tuntuu puuttuvan se jokin.
Katujen laki
Peliin uppoudutaan kattavassa harjoitusmoodissa. Molempien testikonsoleiden ohjaimet soveltuvat pelaamiseen mainiosti, joskin Xboxin jykevä kapula tuntuu hyppysissä jotenkin käytännöllisemmältä. Nappulat vastaavat komentoihin mainiosti, ja tarpeeksi temppuja suoritettuaan voi kokeilla uusittua gamebreakeria. Breaker-mittarin voi nyt täyttää kahdesti. Tällöin tiedossa on yli-inhimillisiä kikkoja ja roppakaupalla pisteitä.
Erikoiskikkojen ja gamebreakerin käyttäminen on NBA Street –sarjassa onnistuttu tasapainottamaan, mutta NFL Streetissä puolustavalla joukkueella on lähinnä statistin asema. Hyökkäys johtaa lähes varmasti touchdowniin ja ottelut koostuvatkin yleensä siitä, kumpi ehtii suorittamaan eniten gamebreakereita ja keräämään täten enemmän pisteitä. Matsit ovat liiaksi tuurista kiinni. Tekoälystä ei tässä tilanteessa voida edes puhua.
Jos hermot riittävät, voi harjoituskentältä siirtyä suoraan pikaotteluun, turnaukseen tai haastemoodiin. Näistä viimeisimmässä pelaaja ottaa kontrolloitavakseen joukon surkeita pelaajia ja yrittää näiden avulla selviytyä erilaisista skenaarioista. Haasteita suorittamalla kerätään pisteitä, joilla voi taas vastaavasti kehittää omaa joukkuettaan ja ostaa kaupasta erilaista irtotavaraa, kuten uusia kuteita. Koko moodi kestää aivan liian kauan ja muuttuu loppua kohden erittäin turhauttavaksi.
Edellä mainittujen pelimuotojen ohella voi myös kokeilla uutta rap-tähti Xzibitin juontamaa 'uramoodia', joka paljastuu kuitenkin haastemoodin light-versioksi. Pelaaja luo uuden NFL-tähden ja matkustaa tämän saappaissa ympäri maailmaa treenaten ja voittoja napsien. Ohessa Xzibit tutustuttaa tekemääsi gladiaattoria virtuaalikatujen ihmeelliseen maailmaan. Tämän moodin hauskinta antia ovat ehdottomasti minipelit, mutta niitäkin on aivan liian harvassa mielenkiinnon ylläpitämiseksi.
Bling bling, ja pieleen meni
Tekninen toteutus on molemmilla formaateilla siedettävää, joskin Xbox-versio on lievästi terävämpi etenkin tekstuurien osalta. Lievästi paranneltua animointia lukuun ottamatta ykkösosan grafiikkamoottori on edelleen käytössä. Tästä johtuen visuaalinen ulosanti ei ihmeempiä tarjoa. Peli näyttääkin ihmeen keskeneräiseltä ollakseen näinkin suuren luokan julkaisu.
Rappia ja punkkia yhdistelevä soundtrack on epätasainen, ja vaikka se sisältääkin kappaleita Xzibitin ja Sum 41:n kaltaisilta artisteilta, suurin osa biiseistä ei miellytä korvaa. Selostajat ovat otteluissa täysin hukassa eivätkä pelaajien laukomat nasevat one-lineritkaan herätä kuin sääliä tekijöitä kohtaan.
NFL Street 2 on suoraan kierrätetty ykkösosa muutamilla huonoilla uudistuksilla. Pelin parissa viettää kyllä muutaman hauskan hetken, mutta pelimekaniikan epätasaisuus vie pohjan nautittavalta arcade-kokemukselta. Xbox-version myyntivaltiksi kaavailtu nettipelikin pudotettiin euroversiosta kokonaan pois, joten NFL Street 2:ta ei pysty suosittelemaan ainakaan täysihintaisena ostoksena. Vastaavaa pelityyppiä haettaessa kannattaa ennemmin suuntautua vanhan tutun, eli NBA Street 3:n pariin.
