Vanha sisältö tuoreilla ajatuksilla uudessa paketissa
Pääsisältöä ei ole muutettu millään tavalla, eikä sille kieltämättä olisi ollutkaan tarpeellista. Kuten Wii U:n version kohdalla todettiin, peli tarjoaa monipuolista antia niin yksin kuin yhdessä taisteluun. Uudistuksiakin nähdään, esimerkiksi pokémonien määrää on kasvatettu viidellä 21:een. Tuoreeksi pääpoksuksi valikoitui muun muassa Decidueye sekä apureiksi lisättiin vanhojen rinnalle Litten ja Popplio. Mukana ovat myös kaikki aiemmat Wii U- ja arcade-version poket.
Uudet hahmot piristävät, sillä paljon Pokkén Tournamentia hakanneet ovat saattaneet kyllästyä aikaisempaan hahmovalikoimaan. Nyt vanhoilla konkareillakin on jotakin uusia kikkoja ja tyylejä opeteltavana. Uusille pelaajille taas kaikki otukset ovat heti valittavissa, eikä niitä tarvitse avata erikseen.
Pokémon-täydennyksen ohella nyt päästään tahkoamaan uutta tiimipohjaista Team Battlea, jossa kumpikin pelaaja valitsee kolme pokémonia ja yhden apuparin. Otusten käyttöjärjestyksen saa valita itse: seuraavan saa valita aina edellisen kuollessa. Voittaja on se kumpi onnistuu taltuttamaan vastustajan kaikki taistelijat. Tiimitaisto on mukava lisä vanhojen pelimuotojen rinnalle ja siitä muodostui ehdoton suosikkini.
Onlinessa taistelut hoituvat yhtä mallikkaasti kuin aikaisemmin. Kilpailumieliset voivat taistella sijoituksestaan pelaajalistoilla, kun taas muille on tarjolla näytösottelut, joiden lopputulos ei vaikuta tilastoihin. Onlinen puolella on mahdollista rakentaa myös omia joukkueita sekä käyttää Replay Modea, joka mahdollistaa otteluiden uusintojen tallentamisen sekä verkossa jakamisen. Nintendon verkkopalvelut saavat ehdottomasti kehuja nopeudestaan ja otteluhausta: parhaimmillaan vastustajan saa areenalle vain 10 sekunnin odottelun jälkeen.
Ruutuongelmat poissa
Kritisoin aikaisemmin Wii U -versiossa GamePadin kautta pelaamista. Aiemmin ruudut jaettiin tv-ruutuun ja tabletin näyttöön. Samalta sohvalta pelattaessa kumpikin katsoi otteluitaan oman näyttöpäätteen kautta. Tällöin tv:llä pelannut pelaaja oli aina etulyöntiasemassa isomman ruudun takia. Nintendo Switchillä kumpikin pelaaja taistelee samalta ruudulta, oli kyseessä sitten telkkari tai Switch pöytätilassa. Yhteinen ruutu onkin tasapuolisempi ratkaisu. Saman näyttöpäätteen voi vieläpä hauskasti jakaa kahteen eri osaan, jolloin kumpikin katsoo samalta ruudulta omaa näkymäänsä. Klassinen jaettu ruutu on kuitenkin huono vaihtoehto pöytätilassa, sillä pelikuva saa tihrustaa silmät sikkuralla. En pidä tarpeellisena ruudun jakamista, mutta joku varmasti keksii tällekkin käyttöä.
Switch näyttää ehdottomasti parhaat puolensa Pokkén Tournament DX:llä, sillä kannettavalla laitteella on mukava pelata kahdestaan esimerkiksi matkustaessa tai ylipäätään muualla kuin tv:n ääressä. Tv- ja pöytätilan lisäksi sitä voi pelata myös käsikäyttötilassa, mikä on iso plussa. Vaikka tykkään pelata Switchin pelejä Pro Controllerilla, ei Joy-Con-ohjainten käytöstä ole liikaa vaivaa. Isokätisille ohjaimet voivat tuntua hieman pieniltä, mutta menettelevät silti varmasti.
Ykkösvalinta laiskalle
Nintendo Switchille julkaistu versio on hieman parempi kuin edeltäjänsä. Uudet näyttöasetukset ja samalta ruudulta pelaaminen ovat loistavia parannuksia. Myös 3 vastaan 3 -ottelut ovat kiva lisä, jossa riittää tekemistä pitkäksi ajaksi. Jos kuitenkin Wii U -versio on edelleen ahkerassa käytössä, kannattaa miettiä onko tarpeen hankkia liki samaa peliä uudelleen Switchille.
Pokkén Tournament DX on mukava lisäys Nintendo Switchin valikoimaan. Vaikka kyseessä onkin "vain" vanhan pelin uudelleenlämmittely, toimii se uudistettuna yhtä hyvin kuin vaikkapa taannoin julkaistu Mario Kart 8 Deluxe. Ainakin minä olen niin laiska, etten jaksa enää kaivaa Wii U:ta kaapista, joten uudemman laitteen versiota tulee pelattua todennäköisemmin.
