Television parasta viihdettä ovat Gladiaattorit sekä Ninja Warrior -konseptilla toimivat esteratakisailut. Fall Guys kalastelee samoilla apajilla, sillä tarjolla on koko perheelle sopivaa hikistä hassuttelua juuri mukavan haastavana pakettina.
Väistä vähän, törppö!
Fall Guysia pelataan 60 pelaajan pudotuspelinä, jossa jokaisella pelikierroksella joukosta putoaa noin kolmannes jäljellä olevista. Viimeisellä kierroksella ratkaistaan lopullinen voittaja. Pelaajille tarjotaan vallan erilaisia kenttätyyppejä: esteratoja, selviytymispelejä, tiimitoimintaa ja jopa muistipelejä. Erilaisia tasoja on ainoastaan joitain kymmeniä, vaikka uusia vaihtoehtoja tulee mukaan säännöllisesti. Esteradat ovat yleisin haaste, mutta muut kentät tuovat virkistävää rytmiä toimintaan.
Kontrollit toimivat yksinkertaisesti. Käytössä ovat liikkuminen, hyppy ja syöksy, sekä muutamissa kentissä käytettävä kiinni tarraaminen. Ukkelit liikkuvat ketterästi kuin urheilumaskotit, eli meno on varsin vaappuvaa ja hahmot tupsahtavat jatkuvasti kumoon. Kovin korkealle ei pysty hyppäämään, joten ajoituksen kanssa on oltava tarkkana. Syöksypainikkeesta ukkeli tekee pesäpallosyöksyn, joka sinkauttaa ukon lyhyen matkan eteenpäin, mutta turvalleen tupsahtaminen hidastaa matkaa.
Osa esteradoista on hyvin vaikeita, vaikkakin Crash Bandicooteista selviytyneille kiikkulaudat ja vauhdikkaasti liikkuvat esteet eivät tuotakaan liiallista hikeä. Johtuen tarkoituksellisen kömpelöistä kontrolleista toiminta vaatii kuitenkin keskittymistä. Suurempi haaste tulee muista pelaajista, joiden myötä kentällä voi olla melkoinen ryysis. Toisia pelaajia voi tökkiä ja pukata, vaikkakin liikemäärän lait koskevat molempia törmäyksen osapuolia, sinkauttaen molemmat omiin suuntiinsa.
On ne niin söpöjä
Tunnelma huikentelee katossa hoiperrellessa pitkin esteratoja. Vaikka jatkoon selviytyminen voikin olla välillä tiukkaa, on meno silti melko kevyttä. Edes kentältä ulos putoamisesta ei rankaista muutoin kuin paluulla edelliseen tarkistuspisteeseen, mikäli kyseessä ei ole selviytymiskenttä. Oikeastaan häviäminen ei edes harmita, sillä uusi peli käynnistyy varsin nopeasti. J-popmaisen, Katamari Damacyä henkivän hilpeän energisoivan musiikin tekijöinä loistavat suomalaiset Jukio Kallio ja Daniel Hagström.
Suosionsa puolesta Fall Guys voisi olla myös maksuton peli, mutta parin kympin hinta pitänee pahimmat törpöt ulkopuolella. Hahmojen ulkonäköä voi päivittää oikealla rahalla tai menestyksellä hankittavilla kolikoilla ja kruunuilla.
Toisin kuin vaikkapa Among Usissa, ei satunnaisseuran laatu vaikuta pelikokemukseen. Kommunikaatiota varten käytössä on ainoastaan muutamia eleitä, eikä lainkaan chattia tai puheyhteyttä. Pelaajat eivät saa valita hahmoilleen edes nimiä, vaan söpönimi arvotaan pelaajalle. Jos "Kultainen hyppyorava" ei satu miellyttämään, voi sen sentään arpoa uudelleen.
Edes häviö ei harmita
Kyseessä on aivan tolkuttoman hauska pikkupeli, jota voi lähestyä joko vaativana moninpelitasohyppelynä tai sitten kevyenä, pienissä erissä pelattavana viihteenä. Niin tai näin, hymy pysyi naamallani niin voiton kuin häviön hetkellä. Tämä on poikkeuksellista, sillä vakavammissa moninpeleissä ohjain lentää minulta usein seinään. Nyt tunnelma on kuitenkin rakennettu niin kevyeksi ja uusi kierros käynnistyy niin nopeasti, ettei putoaminen ehdi jäädä harmittamaan.
Fall Guys toimii jopa videotykiltä seurattavana bilepelinä, sillä kierrokset ovat varsin nopeita ja piinapenkissä istuvaa voi vaihtaa aina putoamisen yhteydessä. Harmi, ettei mukana ole jaetun näytön tilaa, joten aivan Mario Partyihin tätä ei voi verrata. Sen sijaan striimistä seurattavana sisältönä kyseessä on parasta pikkuhiprakkaista aivojen nollausta sitten japanilaisen Brain Wall -ihmistetriksen tuijottamisen.
Oikeastaan ainoa moitteen sija löytyy tasojen vähyydestä. Vaikka nyt kuljetaan jo kolmannessa tuotantokaudessa, on kierroksen nopeudesta johtuen uudet kentät nähty varsin pian. Jo viiden pelitunnin kohdalla alkoi tuntua siltä, että näitä perustasoja on tullut pelattua jo melko paljon. Ongelmaa korostaa se, että ensimmäinen pudotuskierros on aina esterata, joita on tarjolla kymmenkunta erilaista. Enemmän vaihtelua tuovat kentät otetaan käyttöön vasta seuraavilla kierroksilla. Toisaalta, harjoitus tekee mestarin!
