Käännöksiin ei ole helppo suhtautua ennakkoluulottomasti, etenkin kun kotikonsolien myyvimpiä pelejä aletaan vääntää kannettavaan kokoon. Usein tuosta aiemmasta hitistä muistuttaa Game Boy -versiossa ainoastaan kansikuva. Tietenkin miellyttäviä yllätyksiä mahtuu tusinapelien joukkoon, mutta tästä Midwayn nyrkkirymistelystä en pitänyt ensiyrittämällä enkä pidä vieläkään. Monen tuskaisan tyrmäyksen ja muutaman menestyksen hetkenkin jälkeen Ready 2 Rumble Boxing: Round 2 tuntuu kamppailevan korkeintaan alemmassa keskisarjassa.
Pelikokemus ei ala parhaalla mahdollisella tavalla, kun Game Boy Advancen kauittimesta alkaa paukkua särisevä rockia tavoitteleva musiikkiraita. Muutenkin ääniosasto on kovin päin metsiä. Suurin osa tähän osa-alueeseen kulutetuista voimavaroista tuntuu menneen kuuluttajan "Let's get ready to rumble!" -huudon aikaansaamiseen. Otteluita tahdittaa taustalla kuuluva rätinä, jonka voi hyvällä tahdolla kuvitella olevan yleisön metelöintiä. Melkeinpä parempia audiohetkiä on kertynyt PC:n piipperin parissa.
Nyrkkeilijöiden animaatio on kaunista katsottavaa, joskin ne tuntuvat vastaavan komentoihin turhan rennonlaiskasti ja temmellys on monin paikoin yhtä virkeää kuin Mike Tysonin vastustajalla 12. erässä. Liekö tässä niiden sulavuuden salaisuus, mutta hahmot on piirretty aivan liian pienikokoisiksi. Ja koska nyrkkeilyssä vastustajaa horjutetaan useimmiten lähietäisyydeltä, toivoisi ruudun täyttyvän tiiviimmin taistelun osanottajista. Jos itse pääosan esittäjät näyttävätkin hienoilta, on taustasta vaikea sanoa samaa. Kehä on kammottavan näköinen graafinen väännös, jossa kyllä on mahdollista liikkua syvyyssuunnassa, mutta mitään uutta näennäinen kolmiulotteisuus ei kamppailuun tuo. Yleisö on kivikauden peleistä tuttua tahdikkaasti heiluvaa pikselimössöä.
Ready 2 Rumble -sarjan perinteitä kunnioitetaan tässä pienemmässäkin versiossa. Eli kyse on nyrkkeilystä, jossa pyritään viihdyttävyyteen ennen realismin tuntua. Itse kyllä tuskastuin peliin varsin nopeasti, joten en voi sanoa viettäneeni montaakaan mukavaa hetkeä sen parissa. Iskut lähtevät vähän liian löysästi, jotta varsinaiseen hurmokseen vastustajaa pieksessään pääsisi. Tarpeeksi monta perille mennyttä iskua tuo mukanaan Rumble-tilan, jossa tunnoton hakkaaminen jatkuu nyrkkeilyhanskojen salamoidessa. Moninpelitilaa ei ole peliin mahdutettu, mutta onkin hyvin epätodennäköistä, että kaksi tästä pelistä pitävää ikinä kohtaisivat.
Erilaiset pelihahmot tuntuvat olevan Ready 2 Rumblen ainoa vaihtelua tuova elementti tylsän turpaan mätkimisen keskellä. Kantta koristavien pelin maskotiksi muodostuneen kevyen Afro Thunderin ja sitäkin massiivisemman italiaanon Joey T:n lisäksi peli tarjoilee alkuvaiheessa kuusi nyrkkeilijää, joista valita. Näistä ehkä erikoisin on kovin ottein varustettu jumppakone ROBOX RESE-4. Jokaisella rinkiin astuvalla kamppailijalla on tietenkin omat liikeyhdistelmänsä, joiden suorittaminen vaatii erityisen hyvää sorminäppäryyttä.
Peliä koristamaan on palkattu pari kovan luokan julkimoa, jotka astuvat kehän vastakkaiseen nurkkaukseen tietenkin peliä pidemmälle tahkottaessa. Popkuningas Michael Jacksonin nenää pääsee muotoilemaan uuteen uskoon kehässä, ja omia liikkeitään voi verrata koripallokentillä vetreästi juoksentelevaan Shaquille O'Nealiin.
Mobiilipeleihin keskittyneeltä Crawfish Interactivelta olisi voinut odottaa enemmänkin, sillä etenkin heidän 3D-ammuskelunsa Ecks Vs. Sever on vaikuttanut tyylikkäältä tekeleeltä. Ja onhan firmalla takanaan kokemusta Nintendon käsikonsolien parissa jo monen vuoden ajalta. Katalogi onkin täyttänyt tasaiseen tahtiin käännösnimikkeistä, jollaisen Crawfish on ainakin tällä kertaa vääntänyt vasemmalla kädellä tai päästänyt väärät ihmiset nyrkkeilypeliä väsäämään.
