SteamWorld: Buildin ensiaskeleet otetaan löyhän tarinan muodossa. Eletään tulevaisuudessa, jonka ihmiset ovat jättäneet kauan sitten taakseen. Nyt Maata kansoittavat ahkerat robotit, joiden tehtävänä on kerätä kalliita mineraaleja ja kaivautua yhä syvemmälle maan uumeniin.
Kaivostyöläisiksi ryhtyneet peltikasat ovat perustaneet oman pikku kylänsä keskelle ei mitään. Maan alta paljastuu vanha kaivosverkosto, jonka uumeniin kätkeytyy sekä rikkauksia että vihollisia. Viholliset pitää kukistaa, jotta piilotetut aarteet saa kahmaistua itselleen. Vain syvemmälle kaivautumalla robotit voivat päästä pois tältä pahaiselta planeetalta.
Juonenkäänteet voi halutessaan kytkeä pois päältä, mutta niiden seuraaminen tekee rakentelusta ainakin ensimmäisellä kerralla mielekkäämpää.
Palvelemaan konetta
Kaupungin kansoittaminen aloitetaan kirjaimellisesti lähes tyhjästä. Kartalla on korjausta vaativa juna-asema, jonka avulla tavaratoimituksia voidaan ottaa vastaan muista robottikaupungeista. Korjaustyöhön vaaditaan työntekijöitä, joille pitää sijoittaa koteja ympäri tannerta.
Asukkien saapuessa uurastus voi alkaa. Perusduunari on helppo pitää tyytyväisenä, kunhan lähistöltä löytyy vähintäänkin tavarakauppa. Iloiset peltitynnyrit tuottavat jatkuvalla syötöllä rahaa, jolla ostetaan lisää työvoimaa.
Kaupungin kasvaessa nousee tarve hommata järeämpiä työkaluja. Pertsaboteilla ei ole kykyjä loihtia uutta, joten kaupunkiin on kutsuttava myös astetta hienompaa väkeä. Duunareiden lisäksi insinöörien, aristokraattien sekä tiedemiesten asunnoille on tarvetta. Aatelistoa on pakko kutsua paikalle, jotta botit saavat uutta teknologiaa käyttöönsä.
SteamWorld: Build ei perustu pelkästään kaupungin rakenteluun ja sen ylläpitämiseen. Jokaisessa viidessä kartassa on sama missio: kaivaudu syvemmälle maan sisimpään. Kaupungin syttyessä täyteen kukoistukseensa avautuu käyttöön kaivoskuilu, joka vie kerroksittain alas uumeniin. Ensimmäisellä tasolla ei tarvitse vielä huolehtia muusta kuin resursseista ja työntekijöiden määrästä. Seuraavat kerrokset tuovat mukanaan myös vihollisia, jotka joko iskevät aalloissa tai ilmestyvät paikalle kaivureiden osuessa väärään maaperään.
Kaivoskerrosten ylläpitäminen tuo hauskaa vaihtelua normaaliin kaupungin rakenteluun. Maanalaisten verkostojen laajentaminen on kuitenkin työlästä hommaa. Tuntosarvet saavat olla jatkuvasti pystyssä, jotta kaikki rullaa eteenpäin pehmeästi. Vihollislaumojen kukistaminen ja sortumisen välttäminen aiheuttaa lisäpainetta. Yhtenä hetkenä vihulaiset keräävät joukkojaan hyökkäysasemiin leirinsä laitamille ja toisena katto meinaa sortua työntekijöiden niskaan. Kerrosten välillä saa seilata usein ja varmistaa, että kaikki paikat ovat turvattuja.
Kerrosten selailu on pääpiirteittäin leppoisaa puuhaa. Saahan kaupungin kehittymisen laitettua aina tauolle. Normaalilla vaikeustasolla vihollisten hyökkäykset eivät juuri aiheuta etenemiseen suuria nikotuksia ja päämäärä on suhteellisen helppo saavuttaa.
Otin vapauden kaataa teille lasilliset öljyä
Kärsivällisyyttä SteamWorld: Build kuitenkin vaatii. Kansalaiset täytyy pitää tyytyväisenä keksimällä heille jatkuvasti uutta viihdykettä. Mikä tahansa viihdyke ei kuitenkaan kelpaa, sillä botit pitävät eri asioista. Asutusten sijoittelussa meinaakin mennä useasti sormi suuhun, kun alun typerät valinnat kostautuvat tilanpuutteesta johtuen.
Oikeanlainen sijoittelu on tärkeää, sillä yhdellä kaupalla tai tehtaalla ei kateta useampaa korttelia. Väärien rakennusten iskeminen esimerkiksi aristokraattien keskelle on myös syntinen teko, sillä he lähinnä sylkevät mieluummin sen suuntaan.
Tyytyväisyyttä mitataan siis oikein sijoitetuilla rakennuksilla. Onneksi käyttöliittymä kertoo mitä kaverukset tarvitsevat. Duunarit viihtyvät käymällä ostoksilla ja puunaamassa itseään, mutta insinöörit ja aristokraatit ovat vaativaisempaa sorttia. Insinöörit haluavat muun muassa pesupaikan, kun taas aristokraatit huvittelevat pokerilla sekä aseilla. Porvariston hillitty charmi perustuu siis muuhunkin kuin kaviaarilla lotraamiseen. Tiedemiehet sen sijaan arvostavat esimerkiksi upeita sarjakuvalehtiä, joita joku on ilmeisesti jättänyt louhokseen oman onnensa nojaan.
SteamWorld: Buildissa pitkälti riittää, että pitää maanpäällisen kansan tyytyväisenä. Tosin sen lisäksi on hyvä panostaa kaivoksessa työtä tekeviin peltikasoihin. Mainarit kaivavat arvokkaita resursseja mutta eivät osaa kerätä materiaa. Resursseja varten pitää palkata keräilijärobotteja ja viholliset voi nitistää vain vartijoiden avulla. Vihulaiset saattavat lisäksi onnistua tuhoamaan botteja niiden sietokyvyn loputtua, jolloin ainoa keino korjata ne on huutaa paikalle mekaanikko.
Maanpäällisten mekkojen rakentaminen on mukavaa puuhaa, mutta kartat alkavat tuntua suhteellisen nopeasti ahtailta. Tilanpuutosta ei aluksi älyä, mikä aiheuttaa nurinkurisesti kasatun kyläpahasen. Huonot valinnat joutuu kantamaan, mutta onneksi rakennuksia voi vapaasti tuhota eikä siitä rokoteta. Tuhonsiemenen kylväminen kannattaa kuitenkin tehdä harkitusti, sillä täkäläinen pokerihuone saattaa pelastaa jonkun peltitölkin päivän kerta toisensa jälkeen.
Huumoria ja leppoisaa tekemistä
SteamWorld: Build pyörii sulavasti Pleikkarilla. Kontrollit on onnistuttu yhdistämään kapulan nappuloihin järkevästi, ja näkymää on helppo pyöritellä sekä rakentaminen on vaivatonta. Kaupunkinäkymään ei pääse kovin nopeasti kaivoksen pohjalta, mutta se on ilmeisesti tarkoituksellista, jotta yhtäkään kerrosta ei jätetä huomiotta.
SteamWorld: Build on tiiminsä näköinen luomus. Se on värikäs, humoristinen, strateginen ja koukuttava. Peli on raikas tuulahdus rakentelua ja strategiaa, eikä se pyri realismiin. Hyvä niin, sillä tällä tyylillä SteamWorldin maailmaan jaksaa palata uudestaan.
