Elämä takataskussa
Maxisin erittäin suosittu The Sims -sarja oli pitkään vain PC-pelaajien ilona, mutta viime vuoden puolella tilanteeseen tuli muutos kotikonsoliversioiden myötä. Konsoleiden Sims onkin viihdyttävä pelipaketti, tosin virtuaalielämään aikaisemmin perehtyneet pitävät sitä varsin yllätyksettömänä kokemuksena. Koska sarja on ollut Electronic Artsille hyvin suuri rahasampo, ei kukaan varmasti epäillyt hetkeäkään, etteivätkö konsoliversiot saisi myös jatkoa. Seuraaja on vihdoin saapunut kauppojen hyllyille, positiivisena yllätyksenä jopa pikkuruiselle Game Boy Advancelle. The Sims Bustin’ Outin taskuversio on hyvin karsittu muihin verrattuna, mikä ei kuitenkaan estä pelaajia jämähtämästä pikkuruudun ääreen useiden tuntien ajaksi. Monet ratkaisut, joita pelin kehittäjätiimi Griptonite Games on joutunut tekemään pelikaavan yksinkertaistamiseksi, antavat GBA-versiolle omat kasvonsa. Toki sama Sims-tunne on koko ajan läsnä muutoksista huolimatta.
Bustin’ Outissa on tarkoituksena saada itse luodun Sims-hahmon elämä raiteilleen uudessa elinympäristössä. Homma lähtee käyntiin, kun oma virtuaalinen minäkuva matkaa setänsä SimValleyn kylässä sijaitsevalle maatilalle, jossa hahmolla teetetään kaikenlaisia pikkutehtäviä. Kun pelin alkeet tulevat puuhastelun yhteydessä sisäistettyä, päästään kylän muihinkin maisemiin hieromaan läheisempää tuttavuutta. Aluksi yllättävän laajaksi osoittautuvasta SimValleysta löytyy runsaasti persoonallisia asukkeja, joiden kanssa jutustelemalla saadaan uusia tehtävätavoitteita aina sitä mukaan, kun edelliset on hoidettu pois päiväjärjestyksestä. Useimmiten uurastus palkitaan uudella työpaikan virkaa toimittavalla minipelillä, jonka tuloilla kustannetaan arkielämän askareet syömisestä hauskanpitoon. Myös mööpeleitä voi ostella vanhaan tuttuun tapaan.
Käyhän se näinkin
Oman Simin luominen tapahtuu nopeasti ja vaivatta, mutta pieneksi pettymykseksi hahmon omaperäisyyteen ei pystytä satsaamaan kovin suurella mittakaavalla. Hiustyylin ja -värin ohella valitaan tietenkin sukupuoli sekä vaatteet. Pieniä persoonallisuuteen liittyviä piirteitä lukuun ottamatta hienosäätö jää kuitenkin tähän. Pelin aikana Sim opastetaan virkistävien harrastusten pariin, joilla parannetaan hahmon muita ominaisuuksia, kuten ruumiinkuntoa, kokkaustaitoja tai vaikkapa logiikkaa. Näiden vaikutukset eivät näy ulkoisesti lainkaan, mutta esimerkiksi tietyn tehtävän suorittamiseen voidaan tarvita tarpeeksi korkea ruumiinkunto. Pelin tehtäväantiin kuuluu myös tiettyjen tavaroiden löytäminen ja ostaminen, mikä pienestä toistosta huolimatta on ihan mukavaa puuhaa.
Game Boy Advancen Simsin huomattavin ero muihin versioihin nähden on pelihahmon suora ohjaaminen. PC- ja kotikonsoliversioissahan omaa Simiään on komennettava kävelemään tiettyyn paikkaan tai käyttämään tiettyä esinettä, ja hahmo tekee työtä käskettyä aina, kun näkee sen itse tarpeelliseksi. Siksi GBA-versiossa on enemmän kontrolloinnin tuntua: hahmo menee juuri sinne minne pitääkin, eikä ryhdy oikkuilemaan jostakin oudosta mielenjohteesta. Silti sen tarpeista on pidettävä huolta, mikä luonnistuu alaruudun mittareiden avulla. Niistä näkee lähes koko ajan onko Sim unen, ruoan tai vaikkapa suihkun tarpeessa, mutta myös itse hahmo tiedottaa näistä asioista tarpeen vaatiessa. Jos hyvinvointia uhmataan äärimmäisyyksiin, pelaaja saa varautua heräävänsä sairaalasta tajunnanmenetyksen seurauksena. Vaikka kunnossapito on pelin rasittavin piirre, sen ja muun puuhastelun välille on saatu suhteellisen järkevä tasapaino.
Voisi hyvin sanoa Simin suoran liikuttamisen yhdessä tehtäväpainotteisuuden kanssa tekevän Bustin’ Outista paikoin jopa roolipelimäisen kokemuksen. Lisäksi kylän asukkaiden kanssa todella käydään keskusteluja valitsemalla lausevaihtoehdoista mieleisensä, johon keskustelukumppani reagoi positiivisesti tai negatiivisesti. Näin myös luodaan hahmojen välille ystävyyttä tai vihamielisyyttä, sekä tietenkin myös suurempia tunnesiteitä. Varsin onnistuneita ovat myös minipelit, joihin lukeutuu muun muassa kitaransoittoa, nurmikonajoa, pizzan tekemistä ja kalastusta. Nämä kaikki ovat miellyttäviä rahantienaustapoja, ja samalla pelille tulee lisää sisältöä, kun kaikkien asioiden tekeminen ei ole pelkästään passiivista katsomista. Muutosratkaisut toimivat yllättävän hyvin, eikä SimValleyn katuja ravatessa huomaa usein ajankulua. Bustin’ Outin parissa viihtyy helposti niin pikaisen pelituokion kuin monituntisen koitoksenkin, vaikka viehätys laskee kuvioiden tullessa rutiininomaisemmiksi.
Yllätyksetön yllättäjä
Taskukonsoliversion ei tarvitse hävetä ulkomuotoaan pätkän vertaa. Ilme muistuttaa muita versioita, mutta se on ehkä hieman sarjakuvamaisempi, mikä kieltämättä sopii The Simsin peli-ideaan. SimValleyn kaupunki sisältää monenlaisia paikkoja, joissa jokaisessa hehkuu oma tunnelmansa. Pieniä yksityiskohtia löytyy sieltä täältä, lukuisia esineitä voi käyttää tai ihastella. Pelihahmot ovat liikkeiltään varsin eloisia, useisiin heistä on saatu jopa asteen verran persoonallisuutta. Simien elehtiminen on välillä hupaisan liioiteltuja, kuten esimerkiksi punttisalilla painoja nostellessa voi havaita. Äänimaailma ei sen sijaan ole onnistunut yhtä hyvin, vaikka muutamat musiikkikappaleet jäävätkin positiivisesti mieleen. Vaihtelunpuute melodioissa ja äänissä tulee ilmi hyvin nopeasti, jopa radio ja televisio toistavat kahta tai kolmea värssyä loputtomiin.
Game Boy Advancen The Sims Bustin’ Outia ei ole muiden versioiden tapaan käännetty suomeksi, mutta se ei estä sitä olemasta piristävä pelikokemus. Tuotosta voi helposti suositella sarjan veteraaneille hieman erilaisen otteensa myötä, lisäksi Bustin’ Out on varsin oiva ensikosketus sarjaan yksinkertaistetun pelimekaniikkansa ansiosta. Rutiinimaisuutensa takia peli ei kenties ole pitkäikäisin kaupan hyllyltä löytyvä vaihtoehto, mutta pienoisvirtuaalielämä pitää koukussaan niin kauan kunnes peli ryhtyy toistamaan itseään liikaa. Ilman työpaikkoja homma kävisi varmasti puuduttamaan nopeammin, sillä minipelejä tahkoisi mieluusti enemmänkin kuin pelin vuorokaudessa sallitaan. Toisin sanoen Game Boy Advancen Sims ei ole klassikkoainesta, mutta ehdottomasti kokeilemisen arvoinen tapaus.
