Jo 2010 vuoden E3-messuilla debytoinut Sorcery on vihdoin julkaistu. The Workshop ja SCE Santa Monica Studio löivät viisaat päänsä yhteen ja loivat pelin, joka käyttää onnistuneesti yksinomaan PlayStation Move -ominaisuutta.
Sarkastinen kissa
Sorceryn tarina on yksinkertainen ja näin ollen hieman ennalta-arvattava. Taikurin oppipoika Finn ottaa mestarinsa taikasauvan ja alkaa rellestää velhon poissa ollessa. Erline-kissa yrittää estää ja varoitella poikaa, mutta turhaan. Finn onnistuu tuhoamaan velhon valmistaman taikajuoman, minkä vuoksi heidän pitää hakea uudet ainekset keitokseen, ennen kuin taikuri palaa takaisin.
Retken aikana käy ilmi, että katti on oikeasti keijuprinsessa, jonka Dash-velho on muuttanut kissaksi piilotellakseen häntä Erlinen äidiltä, painajaiskuningattarelta. Palatessaan takaisin kylään velhon luo parivaljakko huomaa kauhukseen, että paha äiti on palannut ja haluaa Erlinen mukaansa. Oppipoika ja kissa onnistuvat pakenemaan kuningattaren kynsistä. Kun kaikki tyypilliset fantasiaseikkailun ainekset ovat kasassa, on aika pelastaa sekä maailma että prinsessa.
Erlinen piikittely sekä sarkastiset kommentit Finniä kohtaan värittävät niin juonen kulkua kuin kerrontaa. Matkan varrella noviisivelho oppii uusia taitoja sekä loitsuyhdistelmiä, ja kissa alkaakin arvostaa pelastajaansa uudella tavalla.
Ohjain on taikasauva
Pelissä hyödynnetään Move-ohjainta, jolla lauotaan taikoja vihollisia päin ja ratkotaan pulmia. Navigointiohjaimella puolestaan liikutetaan hahmoa ja vaihdetaan kuvakulmaa. Koska kamera pysyy hyvin liikkeiden mukana, pelaaja voi paremmin keskittyä pulmien ratkomiseen ja vihollisten kukistamiseen. Loitsujen valitseminen tapahtuu Movea huitomalla, mikä käy rasittavaksi ajan mittaan, sillä tiukoissa tilanteissa taikaiskua pitää pystyä vaihtamaan nopeasti.
Ongelmanratkaisutilanteissa taikoihin on välillä saatava kierrettä, jotta ne osuvat oikeaan kohtaan. Mikäli ei halua jäädä yhteen tilanteeseen jumiin tunneiksi, ympäristöä, elementtejä ja mielikuvitusta on osattava käyttää hyväkseen. Pulmien vaikeutuessa niihin on useampia ratkaisuja, kun Finnin loitsuvarasto kasvaa.
Perusiskuna pojalla on arcane-salama, mutta pelin edetessä hän perehtyy viiden eri elementin taitamiseen: maa, tuli, jää, salama sekä tuuli. Eri taikoja voi ja pitääkin yhdistellä, jotta löytää tehokkaimman tavan kukistaa viholliset. Jos luo liekkiseinämän ja laukoo sen läpi arcane-salamoita, saa aikaiseksi tulipalloja. Yhdistelyä neuvotaan pelissä hieman, mutta suurin osa jää itselle kokeiltavaksi.
Erilaisilla taikajuomilla voi kasvattaa päähenkilön energiapalkkia, kehittää loitsuja tai opettaa uusia taitoja. Jos haluaa hullutella, saa hahmon hetkellisesti muutettua siirapiksi tai vaikkapa jääkimpaleeksi. Taikajuomiin tarvittavia aineksia on ripoteltu aarrearkkuihin ympäri Faerie Kingdomin maailmaa, ja niitä saa oman maun mukaan yhdistellä. Finnin kehittäminen tuo peliin hieman roolipelin makua, mutta siinä jää pelaaja väkisinkin nuolemaan näppejään. Sorcery on sen verran lyhyt, että nuorta velhoa ei ehdi kehittämään loppuun saakka ja eri taikajuomayhdistelmiä on vain 48.
Loppu hyvin, kaikki hyvin
Kaiken kaikkiaan Sorcery on hauska peli, joka sopii koko perheelle pienimpiä lapsia lukuun ottamatta, sillä se on vain tekstitetty suomeksi. Se tarjoaa kolme vaikeustasoa, ja jo niistä keskimmäinen haastaa tarpeeksi – varsinkin pomotappeluissa. Vaikka juoni on yksinkertainen ja selvästi suunnattu nuoremmille pelaajille, se jaksaa kiinnostaa alusta loppuun. Irlantilaiseen mytologiaan pohjautuva Faerie Kingdom -maailma sekä sen oliot ovat kauniisti toteutettuja. Valitettavasti pelin pelaa alle kymmenessä tunnissa läpi. Juuri kun viimeiset taiat on opittu, on jo melkein painajaiskuningattaren kohtaamisen aika. Vaikka Sorcery ei ihan saavutakaan täyttä potentiaaliaan, se antaa osviittaa Move-pelien mahdollisuuksista hardcore-pelien rintamalla.
