Pokkén Tournamentissa taistellaan muita pokémon-kouluttajia vastaan. 16:sta hirviöstä voi valita itselleen kaverin, jolla ottelut käydään. Pokémonien määrä tuntuu vähäiseltä, varsinkin kun niiden todellinen määrä on useita satoja. Muitakin hahmoja kuitenkin nähdään, sillä pääottelijan rinnalle otetaan avustava taskuhirviö. Jokaisella pokémonilla on omat ominaisuutensa ja taitonsa. Erikoiskykyjen opetteluun saa upotettua aikaa, joten pelin edetessä hahmojen vähyys ei haittaa.
Heti tarinan alussa pelaajaa ohjeistetaan valitsemaan yksi ottelija, jonka kanssa käydään läpi harjoitusleiri. Leirillä opetellaan peruskomentojen käyttäminen sekä erikoisiskujen toimintatapa. Alun harjoittelun jälkeen päästään käsiksi muihin pelimuotoihin, joita ovat paikallisesti pelattavat mittelöt sekä netin välityksellä käytävät ottelut. Jos kaveria tai tuntemattomia vastaan käytävät matsit eivät kiinnosta, voi pokémonistaan kouluttaa liigojen avulla sarjamestarin.
Ohjaus on pelin parasta antia
Taistelumekaniikka loistaa virheettömyydellään. Ohjaimen nappuloita painamalla iskut menevät sujuvasti perille, ja jopa Wii U Gamepadin käyttäminen tuntuu kohtuullisen hyvältä. Kuvakulmat vaihtelevat sulavasti 2D:n ja 3D:n välillä. Kaksiulotteiseen kuvaan vaihdutaan aina lähi-iskujen kohdalla, jonka jälkeen palaudutaan laajempaan kuvakulmaan.
Mittelöiden aikana ruudulla näkyvät mittarit keräävät kahta erilaista voimaa. Niistä ensimmäisellä hahmo pystyy käyttämään superkykyä, jonka ansiosta vastapuolen ottelijan elämämittaria voi tyhjentää jopa puolella. Toinen mittari taas kerryttää voimaa avustajapokémonille, joka muuttaa hetkellisesti matsin 2 vs. 1 -kisaksi.
Liigan kautta mestariksi
Sarjassa suoritetaan eri liigatasoja, jonka jälkeen on voitettava päätösmatsi edetäkseen seuraavalle tasolle. Harmillisesti vastustajaa hallinnoi tekoäly. Ferrum-liiga kaipaisi muutenkin tiukempaa vaikeustasoa. Arvion aikana pelasin kaksi tasoa läpi häviämättä kertaakaan, mikä teki pelaamisesta nopeasti todella tylsää.
Samalta sohvalta kisailu ei luonnistu aivan ongelmitta. Toisen pelaajista on katsottava etenemistä Wii U GamePadin kautta, joka tuntuu todella pieneltä tähän tarkoitukseen. Toimivampi ratkaisu olisi ollut, että kummatkin pelaisivat samalta TV-ruudulta. Pokkén Tournament tukee kuitenkin LAN-toimintoa, joka mahdollistaa kahden konsolin yhdistämisen niin, että kummatkin voivat pelata oman TV-ruutunsa kautta.
Verkon kautta käyvissä otteluissa kouluttaja pääsee näyttämään osaamisensa. Siellä käytävät matsit vaativat taktiikoiden hiomista ja pelkällä nappuloiden rämpyttämisellä ei pärjää. Pelimuotoja on muutamia, joista tuntuisi löytyvän jokaiselle omansa. Vanhan koulukunnan pelaajat jäävät kuitenkin nuolemaan näppejään, sillä haastetta Pokkén Tournamentista saa etsiä. Aloittelevalle harrastajalle teos tarjoaa helpon kosketuksen taistelupelien maailmaan.
Areenat eivät loista hienoudellaan, vaan jokainen kenttä tuntuu lähes samalta. Vain taustanäkymät muuttuvat. Ainoat vaikuttavat tekijät ovat ottelurinkien koko ja muoto. Nyt peli jää hieman vajavaiseksi, sillä kaikkea ei ole otettu irti konsolikäännöksessä. Sen sijaan Wii U:lle tehdyn version taisteluareenoita olisi voitu elävöittää ja muunnella enemmän toisistaan poikkeaviksi.
Grafiikka on kuitenkin sujuvaa, ja toiminnan on luvattu pyörivän 60 ruudun sekuntivauhdilla. Kamera pysyy nopeimmissakin liikkeissä mukana eikä kuva pikselöidy. Näin ollen liikkuminen on nautinnollista, ja siitä on vaikea keksiä huonoa sanottavaa.
Liika raha voi olla ongelma
Otteluista voitetaan kolikoita, joilla pystyy ostamaan omalle kouluttajalleen erilaisia vaatteita, asusteita ja muita hepeneitä. Pelin edetessä aukeaa myös satoja kylttejä, joissa lukee lyhyitä lauseita. Näistä pelaaja voi valita itselleen sopivimman, joka näkyy vastustajalle ennen matsin alkua. Rahaa tuntuu tulevan ikkunoista ja ovista, mutta käyttökohteita tuntuu olevan liian vähän. Jos oman avatarinsa kaunistamisesta ei ole kiinnostunut, valuuttaa kertyy miljoonittain tilille lojumaan.
Vaikka Pokkén Tournament on kokonaisuudessaan hyvin rakennettu kokonaisuus, jää se silti keskinkertaiseksi. Vaikeustasojen puuttuminen tekee etenemisestä tylsää, joten sen parissa on vaikea kehittyä pidemmän päälle. Muutamista heikkouksistaan johtuen se ei yllä Super Smash Brosin kaltaiseksi huipputason taistelumätöksi.
Pokkén Tournament toimisi paremmin kolikkohallien pelikoneilla kuin konsolilla, sillä arcade-koneet on kyketty valmiiksi niin, että jokaisella pelaajalla on oma ruutu. Lisäksi ohjausvälineenä toimii Pokkéniin suunniteltu oma ohjain, jota Suomen markkinoilta ei tällä hetkellä löydy.
