tasoissa viimeisellä reiällä eikä minulla ole varaa uusintaan.
Olosuhteet ovat sietämättömät, sade piiskaa vasten kasvojani ja tuuli
heittelee maahan pudonneita lehtiä ympäriinsä. Virheisiin ei ole varaa.
Valitsen driverin rautaseikan sijaan ja laitan kaiken yhden pelikortin varaan.
Pienellä tuurilla voin vielä onnistuakin. Mailani kohoaa ylös ja
täydellinen svingini sinkoaa ammuksen tii'ltä kohti tuntematonta. Pallo
nousee yli metsän ja kaartaa kohti bunkkereiden ympäröimää greeniä..."
EA
Sportsin tarralla varustetuilla peleillä on ollut huimasta suosiostaan
huolimatta hieman kyseenalainen ja negatiivinen sävynsä. Jokavuotisten
julkaisujen parannukset ovat monesti olleet marginaalisia ja todelliset
uudistukset varsin vähäisiä - kaikesta on paistanut rahastuksen maku.
Rimaa nostetaan pikkuhiljaa, vaikka korkeammaltakin pääsisi yli. Moni
pelaaja hankkii usein uusimman painoksen vain pysyäkseen valtavirrassa
mukana. Golfin jäädessä lajina vauhdikkaimpien varjoon, on tuotteen
tarjottava sisältöä ja pakollisia muutoksia, ainakin aluksi. "Seitsemän
sormen" ikään kasvanut Tiger Woods PGA Tour -paketti on monipuolistunut
ja parantanut peliään sarjan edetessä, joten odotukset ovat korkealla
myös 2005:n kohdalla. Totuuden selvittämiseksi on piikkikengät
kaivettava kaapista ja suunnattava viheriölle.
Minkä värinen paita päälle tänään?
Edellisten
pelisarjan julkaisujen tapaan Tiger Woods PGA Tour 2005 tarjoaa paljon
pelattavaa ja pientä puuhasteltavaa. Totutusti peliura käynnistyy
ruohonjuuritasolta eli hahmon luonnilla. Erittäin kattava Game Face II
-kustomoottori on jokaisen nippelivääntäjän paratiisi, sillä ulkonäköön
liittyvien mahdollisuuksien parissa saa helposti vierähtämään lukuisia
tunteja. Pituuden, painon, massan ja ihonvärin lisäksi ruhoa voi
koristella mm. satojen vaatekertoimien sekä koristeiden (lävistykset,
tatuoinnit, pisamat jne.) avulla. Valikoima on todella massiivinen,
sillä pelkästään paitavaihtoehtoja on puolisen tuhatta.
Kärsimättömämmän
pelaajan kohdalla kustomoinnin voi jättää vähemmälle ja valita
valmiista vaihtoehdoista tai antaa koneen suorittaa ne randomina.
Hauskoja hahmoja on mukava luoda, mutta niihin kyllästyy myös nopeasti.
Onneksi karakteeriaan voi muokata aina kun rahaa ja tahtoa siihen
riittää. Rahaa hahmon luontiin kuluukin, sillä "ilmaisen" alkupääoman
jälkeen uudet featuret aukeavat vain menestyksellä ja mammonalla.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana runsaudensarvea täydentää oman
svingin muokkaus. Pelaaja voi halutessaan vaikuttaa kehon asentoon,
polvien koukistukseen ja mailan käyttäytymiseen. Erottuminen muista
pelaajista alkaakin olla jo lähes täydellistä, kun mittavan
vaihtoehtoryöpyn tuloksena on täysin omanlaisensa pelaaja.
Peliominaisuuksien
kehittäminen käy työstä. Starttirahan jälkeen kisoissa ja
haasteissa pärjääminen on luonnollisesti elinehto. Jos ei rahaa tule,
pelaajan lyönnit jäävät lyhyeen eikä puttauskaan toimi. Tässä onkin
kiitettävästi haastetta ja varsinkin alkumetreillä toivoisi täydellisiä
pelaajia saavuttavan nopeammin. Hitaasti hyvä tulee. Kun palloon saa
lopulta pituutta ja sen boostaukseenkin on sijoittanut sievoisen summan
krediittejä, on puttauksen, tarkkuuden ja lähestymisen vuoro. Pelaajan
omasta mielikuvituksesta ja strategiasta toki riippuu miten hän lähtee
hahmoaan kehittämään. Tärkeimpiä ominaisuuksia kannattaa jalostaa
tietenkin ensin. Pidemmälle edettyä voi spinnin ja onnenkin varaan
laittaa jo taalan jos toisen.
Itse kontrollit oppii nopeasti ja
niiden kanssa pääsee muutaman kirotun metsäkeikan jälkeen sinuiksi.
Pallon boostauksesta, joka tapahtuu padin valkoista nappia
näpyttämällä, voidaan olla montaa mieltä. Toisaalta sen käyttö kaventaa
välimatkaa huippuihin, mutta altistaa samalla myös lukuisille
riskeille. Lisäksi boostaus tapahtuu ennen lyöntiä, mikä tekee siitä
hieman helpon ja epärealistisen ominaisuuden. Parempi paikka lisävoiman
käytölle löytyisi tatin päästä ja se voitaisiin esittää vaikkapa
voimamittarin muodossa. Toinen uskottavuutta syövä ominaisuus on
TWPT-sarjalle hieman perinteisempi eli spinnin säätö. Se tapahtuu
totutusti lyönnin jälkeen ilmassa. Onneksi spinni ei vaikuta
ratkaisevasti lyönnin onnistumiseen tai sen pelastamiseen - jos pallo
haluaa pensaikkoon, se myös sinne lentää.
Uutena
elementtinä reikäpeliin on tuotu Tiger Vision eli ns. tiikerinäkymä.
Pelaajalla on pelitavasta riippuen putatessaan mahdollisuus ottaa
käyttöön Tiger Woodsin ohje mailapojan vastaavan sijaan. Tiger Vision
on hyvin rajallinen (1-2/peli) ja se tarkoittaa käytännössä varmaa
reikään upotusta. Oikeassa paikassa avun käyttäminen saattaa varmistaa
voiton, joten sen arvo on todella suuri. Tosigolffari ei tietenkään
apuja tarvitse vaan luottaa omaan haukansilmäänsä. Itse lyöminen on
edelleen helppoa, maaston- ja olosuhteidenluku sekä puttaaminen
vaikeaa. Etenkin jälkimmäinen saattaa aiheuttaa peliohjaimen
ilmalentoja uran alussa.
Jokaiselle jotakin
Pelaamista
ja pelimoodeja Tiger Woods PGA Tour 2005:stä löytyy todella paljon.
Harjoittelun, yksittäisten ratojen ja kiertueiden lisäksi valikoimasta
löytyy myös iso läjä legendojen turnauksia ja haastekilpailuja. Kun
pelaaja pääsee haastamaan sellaisia Hall Of Fame -klassikkoja, kuten
Jack Nicklaus, Arnold Palmer, Ben Hogan, Gary Player ja Seve
Ballesteros, ei pelistä nostalgiaa puutu. Miesten kanssa voi ottaa
mittaa perinteisessä 18 reiän mittelössä tai heittää haaste vaikkapa
bunkkerichippausvaltiaan tittelistä. Jokaisella mestarilla on omat
erikoiskykynsä, joten haasteita eri osa-alueilla riittää.
TWPT-pakettiin
on saatu mahdutettua myös ison lisäarvon ansaitseva unelmaradan
suunnittelueditori, My Dream 18. Piirtopöydän ääressä joka kodin
maisema-arkkitehti voi muovata peliväylää, viheriötä, karheikkoa,
bunkkereita ja ympäristöä mielensä mukaan. Mielenkiintoisinta
editorissa on se, että sen avulla voi rakentaa oman ratansa juuri
sellaiseksi, jolla itse Tiikerikin pääsee manaamisen makuun. Haastavat
kentät houkuttelevat legendoja pelaamaan ja onnistuneilla ratkaisuilla
saa mainetta ja kunniaa. Hyvä kenttä vaatii legendakolikoita ja
voitettujen vastustajien antamien vinkkien hyödyntämistä. Kun eri
moodit on onnistuttu linkittämään varsin viekkaasti toisiinsa, on
pelaamisessa ja pärjäämisessä haastetta. Menestyminen jokaisessa on
aidon pelimiehen tavoite.
Muita uudistuksia. Pelaajan
vartalon ja pallon väliseen asemaan voi vaikuttaa. Kaksi erilaista
lyöntitapaa mahdollistavat uusia haasteita maastonluvussa. PGA Tour
-kausimoodi mahdollistaa nyt jopa neljän pelaajan yhtäaikaisen
osallistumisen ja tahkoamista löytyy kiitettävät 10 kautta. Kattavat
tilastot ja tulostaulut kuuluvat luonnollisesti pakettiin. Kiertueen
vaikeustasoa voi nyt myös muuttaa ja kun pelistä poistaa kaikki
mahdolliset avut, ovat voittorahat moninkertaiset. Lisäksi
kalenterivuoden aikana pelaaja voi osallistua tiettyinä päivinä ns.
erikoistapahtumiin, kuten Tiger Woodsin syntymäpäiville tai lomalle.
Kalenteri vaatii toimiakseen konsolin oikeat kelloasetukset. Uusia,
aitoja sekä mielikuvituksellisia fantasiaratoja on mukana jälleen iso
joukko. Lisäksi moniin entuudestaan tuttuihin ympäristöihin on tehty
lukemattomia parannuksia.
Vihreällä keinomatolla tanssimista
Lunta tupaan. Graafisesti
Tiger Woods PGA Tour 2005 näyttää Xboxin peliksi yllättävän ankealta.
Laatua voisi kuvailla jopa vanhahtavaksi. Polygoneissa ja
antialiasoinnissa on selvästi säästelyn makua. Lisäksi tekstuurit on
jätetty luvattoman keveiksi, eikä niiden luoma kuva aidosta
ympäristöstä vastaa parasta mahdollista tosimaailman illuusiota.
Pelikuvissa nurmi näyttää tasaiselta vihreältä matolta ja "siellä
olemisen" tunne on valitettavan kaukana. Lisäksi pientä bugia ilmenee
tuon tuosta, mm. metsän puusto saattaa lähikuvissa kadota hetkeksi ja
löytää sitten tiensä takaisin ruutuun. Suuri pettymys on myös se, ettei
PAL-versio tue laajakuvaformaattia vaan asettuu kyykistellen kapeaan
4:3-muotoon. Animaatiot ovat pienestä nykimisestä huolimatta
kiitettävän sulavaliikkeisiä, mutta niistäkin paistaa vektoreiden
kulmikkuus pahasti silmään. Silmäkarkin vastakohta on myös lentävän
pallon lähikuva, jossa karkea kahden värin antialiasointi ja
varjostuksen puuttuminen saavat kyyneleen silmään. Laadun tinkimiseen
löytynee kaksi mahdollista syytä: iso pelipaketti editoreineen on
pitänyt mahtua yhdelle levylle ja kokonaisuus on tehty useampaa
pelialustaa silmällä pitäen eli karsittu heikoimman suoritustason
mukaiseksi. Esimerkiksi kilpailija Linksiin verrattuna Tiikeri häviää
graafisesti monta lyöntiä.
Autohälärit vaikeuttavat keskittymistä. Golf
ei ole vaihtoehtona paras mahdollinen mitä tulee yleisesti ääneen,
sillä valikkomusiikkia lukuun ottamatta pelisoundit muodostuvat usein
lintujen laulusta ja yleisön kohahduksista. Tiger Woods PGA Tour on
esitellyt aina astetta rennompaa meininkiä ja tälläkin kertaa mukaan on
saatu pieniä yllätyksiä. Kommenttaattorit ruoskivat säälittä
epäonnistuneita lyöntejä ja jakavat näsäviisaita ohjeita. Tästä saa
kummasti lisäpuhtia, kun näyttämisen halu räkättäviä ukkoja kohtaan
kasvaa potenssilla. Kaikki ääniin liittyvät ratkaisut eivät tosin ole
yhtä onnistuneita. Auton hälyttimen ujellus ei sovi golf-kentälle
(ellei Tigerin Aston Martin ole puhalluksen alla), pallon kopsahdus
greeniin on varsin ontto ja bunkkerin vastaava muistuttaa enemmän
rahasäkkiä kuin hiekkaa. Yleisesti pelin äänimaailmaa leimaa sama
säästelyn ja irrallisuuden tuntu kuin kuvaakin. Soundimaailman
kirkkautta vaivaa lievä tunkkaisuus ja yleisön reaktioita
päälleliimatun kikkailun maku. Valikkomusiikit sopivat pakettiin ja
artistina toimii takavuosien tranceguru, BT.
Taas meitä eurooppalaisia sorsitaan. Nykyisten
Xbox-urheilupelien vakio-ominaisuuksiin kuuluu live-tuki.
Verkkopelaaminen lisää kiitettävästi paketin ikää ja tarjoaa usein
yhden miehen missioneita maukkaimpia pelihetkiä. Tiger Woods PGA Tour
2005 tuottaa euroalueen golffareille suuren pettymyksen - PAL-versio ei
nimittäin sisällä liveä, kuten NTSC-veljensä. Sarjan edellisistä
julkaisuista olisi voitu mennä harppaus eteenpäin ja rakentaa peli
livelle sopivaksi, mutta ei. EA Sports jatkaa sen sijaan omalla
jäykällä linjallaan, eikä suosi eurooppalaisia. Kun kotisohvalleen on
suhteellisen vaikea kutsua porukkaa golfin merkeissä, ovat yhteiset
moninpelisessiot valitettavan harvassa. Liven puuttuminen onkin TWPT
2005:n kohdalla suurin pettymys ja ansaitsee ison miinuksen.
Urheilupeleihin pitäisi säätää laki, joka vaatisi live-tuen mukanaolon.
Ilman sitä hinnakkaan pelipaketin ostaminen tuntuu melkeinpä
huijaukselta.
Tulostaulun kertomaa
Vaikka peli saattaa kulkea, voi lopputulos jättää ulos kärkikahinoista.
Toiset pärjäävät vain paremmin. Tiger Woods PGA Tour 2005:ssä on
mahtavasti pelattavaa, mutta heikko ulkoasu ja liven puuttuminen syövät
pisteitä valitettavan paljon. Golfissa "siellä olemisen" tunne ja
pelaamisen hauskuus ovat kaikki kaikessa. Kun paketti näyttää ja
kuulostaa vanhalta, eikä siinä voi ottaa kaverin kanssa mittaa kuin
vierekkäin istuen, jäädään ihannetuloksesta melko kauas.
Jos
ja kun pelin pahimmat puutteet saadaan jonain päivänä kuntoon, nousee
Tiger Woods PGA Tour hätyyttelemään tosissaan lajinsa kärkisijoja
pelimarkkinoilla. Nyt sen on tyytyminen kovimman vastustajansa,
Linksin, varjoon. Ehkä sitten ensi vuonna uusin kujein...
