Draw Distancen kehittämän pelisarjan kaksi aiempaa osaa, Vampire: The Masquerade - Coteries of New York ja Vampire: The Masquerade - Shadows of New York onnistuivat luomaan hyvin samankaltaisen tunnelman Vampire: The Masquerade – Bloodlines -pelin kanssa. Tykästyin etenkin Shadows of New Yorkiin, jonka päähahmo Julia oli epäilyttävästä hiustyylistään huolimatta vallan mieluisaa seuraa.
Vampire: The Masquerade - Reckoning of New York tuntuu kuitenkin nopeasti sutaistulta hökötykseltä, jonka parissa ei oikeastaan haluaisi viettää aikaansa.
Tarinoita New Yorkista
Juoni alkaa tutulla tavalla. Ravnos-klaanin edustajaa Kalia syytetään rikoksista, ja hän joutuu vampyyriyhteisön johtajien eteen vastaamaan syytöksiin. Kali ei tietenkään halua kohdata lopullista kuolemaa, joten hän onnistuu lepertelemään itselleen yhden mahdollisuuden selvitä hengissä. Tästä alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan Kalin yrittäessä löytää kadonnutta isäntäänsä.
Tarinasta puuttuu kaikki ominaisuudet, jotka tekivät aiemmista sarjan peleistä hienoja. Dialogi on tönkköä, hahmot valjuja ja juoni on kokonaisuudessaan yllätyksetön. Poliittinen juonittelu puuttuu kokonaan, eikä peliä oikeastaan tunnistaisi Vampire: The Masquerade -universumin edustajaksi, jos sen ei tietäisi olevan osa sitä. Seikkailun aikana tavataan vanhoja tuttuja hahmoja edellisistä osista, mutta heidän läsnäolonsa uutukaisessa jää kovin pintapuoliseksi.
Pelaat vain kahdesti
Jonkinmoinen uudelleenpeluuarvo on olemassa, sillä nähdäkseen ja kokeakseen ihan kaiken on seikkailu pelattava kahdesti. Jälkimmäisellä pelikerralla tarina koetaan uudesta näkökulmasta, sillä toisella yrityksellä ohjastetaan Padraic-nimistä vampyyria. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, ettei tätä hökötystä halua kokea uudelleen!
Kyseessä on melko perinteinen visual novel -genren edustaja: Matkan aikana seurataan tarinaa sekä tehdään muutamia valintoja, välillä toki herkutellaan tuoreella verellä. Päätöksillä ei ole vaikutusta mihinkään muuhun kuin siihen, mitä hölmöyksiä päähahmo suustaan päästää. Valinnat eivät tunnu vaikuttavan pelin kulkuun mitenkään.
Kauneus on katoavaista
Vampire: The Masquerade - Coteries of New York ja Vampire: The Masquerade - Shadows of New York olivat ulkoisesti aivan uskomattoman kaunista katseltavaa. Ei Reckoning of New York rumalta näytä sekään, mutta myös ulkonäkö on kokenut monia muutoksia – huonompaan suuntaan tietysti.
Myös pelin käyttöliittymä on pistetty uuteen uskoon. Aiemmissa osissa tekstinpätkät ilmestyivät ruudun alareunaan, mutta nyt teksti vierii eteenpäin ruudun oikeassa laidassa. En oikeastaan ymmärrä syytä tälle muutokselle. Visuaalisesti se näyttää hölmömmältä, eikä tekstin uusi sijoittelu tee tarinan seuraamisesta tai muustakaan yhtään sen sujuvampaa.
Muutaman tunnin pituinen Vampire: The Masquerade - Reckoning of New York tuntuu pikaisesti kasatulta tekeleeltä, joka on kasattu rahankiilto silmissä. Pelisarjan kaksi ensimmäistä osaa olivat laadukkaita visual novel -pelejä, joten on vaikea ymmärtää, miten trilogian kolmas osa läsähti näin pahasti päin mäntyä.
Toivoin kovasti jatkoa erinomaiselle Shadows of New Yorkille, mutta tämä ei ole se jatko-osa, jota kaipasin.
